Liikuntasuorituksestasi palautettava antava urheilukello, kukkarosi menoja ja tuloja kuvittava mobiilipankkisovellus tai esimiehesi johtamistaitoja petraava simulaatio.
Edellä mainitut ovat sekä arkisia että hieman pidemmälle vietyjä esimerkkejä siitä, kuinka peleistä lainatut ideat näkyvät jo monella eri tavalla ympärillämme.
Niin kutsuttu pelillistäminen onkin kovassa nosteessa. Niin kovassa, että Suomeen perustettiin vastikään tiettävästi maailman ensimmäinen pelillistämisen professuuri.
Mutta mitä pelillistäminen oikeastaan tarkoittaa? Oululaisen digitoimisto MeKiwin toimitusjohtajan Jani Kaipaisen mukaan pelillistäminen on lyhyesti vaikuttamista käyttökokemukseen, olipa sitten kyseessä fyysinen tuote, sähköinen palvelu tai vaikkapa työ.
– Eli tehdään puurtamisesta vähän hauskempaa, jännittävämpää. Pelillistäminen ei tee jostain asiasta pelin näköistä, vaan vain lisää siihen pelillisiä elementtejä, hän muistuttaa.
Pelillistäminen on monelle bisnestä
MeKiwin yksi erikoisosaamisalue on juuri pelillistäminen. Esimerkkinä osaamisesta käy oululaisen PlayGain -yrityksen toimitusjohtaja Marko Kestin luoma, esimiehille suunnattu opetushyötypeli Tuottava Esimies.
– Olemme tuotekehityskumppanina tässä projektissa. Pelissä käytännössä johdat yritystä ja kohtaat erilaisia haasteita – järjestelmät ovat rikki tai rekrytoinnin kanssa on ongelmia. Sinulla on käytössäsi iso käskypankki, joilla reagoit tilanteisiin ja peli antaa sitten Lapin yliopiston hyvinvointiteoriaan pohjautuvaa palautetta.
Puheessa pelillistäminen vähenee, mutta toiminnoissa lisääntyy yhä enemmän.
Juho Hamari
Se että yritykset tarjoavat vastaavia palveluita, kertoo Kaipaisen mukaan siitä että niille on myös olemassa todellista kysyntää.
– On tullut paljon yrityksiä, jotka keskittyvät palvelumuotoilussaan pelillistämiseenkin. Kehitettävää on siinä, että pitää tehdä nettiin palveluita, joita sitten ulkomaiset ostajat voivat ostaa. Ettei tehtäisi pelkästään keskenämme kauppaa täällä, Kaipainen muistuttaa.
Vähemmän puhetta, enemmän toimintaa
Siinä missä pelillistämistuotteita tarjoavia yrityksiä syntyy yhä enemmän, on myös keskustelu aiheen ympärillä mennyt eteenpäin. Suomen ja tiettävästi maailman ensimmäinen pelillistämisprofessori Juho Hamari uskoo, että kun pelillistäminen on siirtynyt kypsempään vaiheeseen.
Ylipäätään palvelualan asiakaslähtöisyys on pelillisyyden näkökulmasta mielenkiintoinen osa-alue.
Juho Hamari
– Suomessa ja kansainvälisesti on menty hype-vaiheen ohi. Pelillistäminenhän oli pitkään sellaista, että otettiin hyvin pinnallisia elementtejä peleistä, jotka oli helppo siirtää sitten eri konteksteihin. Nyt pelillistämistä ajatellaan monimutkaisemmin ja se ulotetaan oikeastaan kaikkeen palvelusuunnitteluun, Hamari pohtii ja jatkaa,
– Puheessa pelillistäminen vähenee, mutta toiminnoissa se lisääntyy yhä enemmän – aivan samoin kuin muutkin teknologiat, jotka tulevat ja vakiintuvat elämäämme.
Samaa peliä pelaten
Pelillisyys on asettumassa tukevasti työelämään, ja kaupan alalla on jo totuttu esimerkiksi mobiilipankkisovelluksiin, jotka pelillisiä elementtejä lainaten suosittelevat asiakkaille räätälöityjä etu- ja tapahtumatarjouksia.
Mutta mikä voisi olla seuraava hedelmällinen kohde? Yksityisten palvelujen merkityksen kasvaessa Suomessakin voi hyvin syin olettaa, että palvelualallakin aletaan yhä laajemmin näkemään erilaisia pelillistämisprojekteja.
Palvelualalla pelillistämispontentiaalia löytyy professori Juho Hamarin mukaan esimerkiksi asiakaskohtaamistilanteista.
– Miten voitaisiin kehittää asiakaskohtaamista niin, että palveluhenkilökunta ja asiakas pelaisivatkin samaa peliä yhdessä tuumin? Ylipäätään palvelualan asiakaslähtöisyys on pelillisyyden näkökulmasta mielenkiintoinen osa-alue, hän pohtii.