SOTKAMO Nivelen sijoiltaan meneminen on arkinen vamma. Se voi tulla kovasta iskusta esimerkiksi olkapäähän tai lentopalloa pelattaessa sormiin.
Sijoiltaan menossa nivel pomppaa pois omasta kuopastaan ja putoaa yleensä nivelkuopan alle. Toiset osaavat laittaa nivelen paikalleen itse venyttämällä, mutta joissakin tilanteissa paikoilleen asettaminen vaatii sairaalassa käyntiä.
Nivelen sijoiltaan menemisen yhteydessä myös nivelsiteet saattavat vaurioitua.
– Tällaisen operaation jälkeen on muutaman viikon lepo edessä, sillä nivelkudoskapseli on saatava rauhoittumaan. Sen jälkeen voidaan aloittaa nivelen kuntouttaminen, kertoo sotkamolainen urheiluhieroja ja osteopaatti Arto Immonen.
Vaikka vaurioitunut nivel saadaan kuntoutettua, ei siitä tule kovin helposti entisenlaista. Sidekudoksen uusiutuessa arpikudoksesta tulee paljon tiukempi, ja nivelkapselista voi tulla huonosti venyvä sekä myös vähän löysempi. Nämä asiat vaikuttavat siihen, että nivelen sijoiltaan meneminen voi tapahtua helposti uudelleen. Siksi kuntouttamisella on tärkeä merkitys.
– Se tarkoittaa rauhallisia lihasliikkeitä, jotka olkapäässä ovat aukikierto- ja sisäkiertoliikkeitä sekä loitontamisliikkeitä. Niitä tehdään kuminauhalla tai hyvin kevyellä painolla, Immonen muistuttaa.
Sitä piti kuntouttaa aivan järkyttävän paljon.
Hannu Immonen
Kuntouttaminen ja harjoittelu kestävät kolmesta neljään viikkoa, jonka jälkeen painoa voidaan lisätä, jos olkapään liikkeet ovat lähes normaaleja. Muuten kevyttä harjoittelua jatketaan niin kauan, että liikkeet sallivat painojen lisäämisen.
– Normaalitasolle palautumiseen voi mennä aikaa, ikävä kyllä puolesta vuodesta vuoteen, Immonen sanoo.
Yllätys uima-altaassa
Kajaanilaisen Hannu Immosen olkanivel meni sijoiltaan eli luksoitui ensimmäisen kerran armeijan esteuintitestissä. Samassa rikkoutui myös rustorengas, jonka jälkeen olkanivel luksoitui useita kymmeniä kertoja.
– Ongelma tuli esiin käden ääriasennoissa, eli ojennukset ylöspäin ja sivulle olivat pahimmat. Jos kurotti kättä puolihuolimattomasti esimerkiksi sängyn alle, niin se luksoitui siinäkin, kertoo kajaanilainen hieroja ja kuntohoitaja Hannu Immonen.
Palautumiseen normaalitasolle voi mennä aikaa, ikävä kyllä puolesta vuodesta vuoteen.
Arto Immonen
Hannu Immonen pystyi kontrolloimaan olkapään toimintaa, kun lihaksisto oli aktiivisena ja jännittyneenä. Sijoiltaan meneminen oli sitä herkempää mitä rennompana olkapää oli. Hän oppi myös laittamaan itse olkapään paikalleen, mutta kipu oli sanoin kuvaamaton.
– Ainoa tapa saada olkapää kuntoon oli leikkaaminen, jossa oman olkapään korppiluusta muotoiltiin siirrännäinen rustorenkaan tilalle ja se laitettiin kiinni kahdella ruuvilla, Hannu Immonen kertoo.
Nyt operaation jälkeen olkapää on parempi kuin toinen leikkaamaton olkapää. Leikkauksesta toipuminen tapahtui kovan kuntoutuksen jälkeen melko nopeasti.
– Operaatio tehtiin joulukuussa 2014 ja maaliskuun puolivälissä nousin pelkillä käsillä köyttä pitkin kattoon. Sen eteen tein lujasti töitä, ja kättä piti kuntouttaa aivan järkyttävän paljon, Hannu Immonen sanoo.
Kun liikelaajuudet oli saatu kuntoon, alkoi vahvistava toiminta. Immonen teki kalenteriin merkinnät siitä kuinka usein kättä piti harjoittaa.
– Harjoituksia piti tehdä aamuin ja illoin. Aamulla tein kuivajumppaa ja illalla vesijumppaa, kertoo kajaanilainen Hannu Immonen.
Ennaltaehkäisevää liikkumista
Nivelen sijoiltaan menemistä voi ennaltaehkäistä jo lapsesta lähtien: paras tapa on monipuolinen liikunta. Sidekudos saa hyvän kasvualustan kehittymiselle, voimaantumiselle ja elastisuudelle, kun niveliä harjoitetaan ja ärsytetään sopivasti niillä nivelliikkuvuuksilla mihin ne on tarkoitettu. Aikuisille ennaltaehkäisyssä pätevät myös samat ohjeet.
– Liikkuminen ja harjoittelu, kuten sauvakävelyt, kuntosaliharjoittelut, sekä myös aivan arkiset kuntoilut, kuten heinänteko ja ojankaivaminen ovat hyviä harjoituksia. Ne pitävät nivelsidekudoksia sekä niveliä ympäröiviä lihaksia hyvässä kunnossa. Nivelen paikoillaan pitämisessä jänteet ja lihakset ovat tärkeässä roolissa, kertoo Arto Immonen.
Arto Immonen kouluttautui urheiluhierojaksi 30 vuotta sitten. Hän on opettanut viimeiset kahdeksan vuotta Vuokatin urheiluopistossa valmistuvia hierojia.
Menneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana hän on huomannut ennaltaehkäisevän liikkumisen vähentyneen erityisesti nuorilla. Tämä näkyy muun muassa kudosten kovettumisena. Yksi Immoselle läheisistä urheilulajeista on mäkihyppy, jossa puutteet tulevat selvästi esiin.
– Olemme seuranneet junioreita. Osa heistä ei pääse edes ylämäen laskuasentoon kunnolla, kun nilkka ei taivu ja sääri ei mene tarpeeksi nilkan päälle, eli nilkan kulma on huono. Heikot liikkuvuudet johtuvat todennäköisesti liikkumattomuuden aiheuttamista jäykistä nilkan sidekudoksista, Arto Immonen uskoo.
Urheilija vaaravyöhykkeessä
Ei ole yllätys, että nivelten sijoiltaan menemisiä tapahtuu useimmiten urheilussa. Pallopeleissä kovimmalle koetukselle joutuvat sormien nivelet, joiden paranemisprosessi pieninä nivelinä on suhteellisen helppo hallita.
Olkanivelen sijoiltaan meneminen on yleisin vaiva. Esimerkiksi törmäys jääkiekkopelissä, jossa kaveri lyödään laitaa vasten tai jäihin, voi aiheuttaa nivelen sijoiltaan menemisen. Vaikka ennaltaehkäisevää liikkumista olisi tehty monia vuosia, voivat syntyperäisesti ylitse liikkuvat nivelet aiheuttaa yllätyksiä.
– Olen kuullut, että hyvin treenanneella hiihtäjättärellä harjoituksissa ristitaljaliikkeessä olkapää pomppasi pois paikoiltaan. Se on ihan mahdollista, että normaalissa kuntosaliliikunnassa ja leuanvedossa olkanivel voi tosiaan mennä pois paikaltaan, Arto Immonen kertoo.
Nivelen kuluminen voi olla merkki yliliikkuvasta nivelestä, jonka reunat ovat kuluneet ja kuoppa on loiventunut. Tällöin nivel voi tipahtaa helpommin paikaltaan. Lonkkanivelessä taas kuppi on sen verran syvä, että siinä kuluminen ei aiheuta nivelen sijoiltaan menemistä.
Kuntoutuksella on iso merkitys nivelten vaurioiden korjaamisessa. Kehossa on monia niveliä, joista osa on ihmisen toiminnan kannalta todella kriittisiä.
– Jos kaularangan, rintarangan tai selkärangan nivelet ovat sanan mukaisesti pois paikaltaan, niin silloin on tosi kysymyksessä ja halvaantumistilanne voi olla edessä. Siellä on niin tiukat ja pienehköt nivelet, että ne eivät yleensä mene pois paikoiltaan samalla tavalla kuin esimerkiksi olkanivel, sanoo sotkamolainen urheiluhieroja ja osteopaatti Arto Immonen.