Mitä teet, kun joku huutaa kadulla esimerkiksi, että "islam pois Suomesta"?
– Sä vaan katot sitä, että ”jaahas”, ja jatkat matkaasi, sanoo yhdeksäsluokkalainen Najmo Mohamed, joka on tottunut kuulemaan kommentteja esimerkiksi huivistaan.
Mohamed sanoo vähät välittävänsä tuntemattomien huutelusta kadulla. Eri asia on, kun kuulee saman asian esimerkiksi poliitikon suusta median kautta.
– Se vaikuttaa ihmisiin suorasti. Ainahan löytyy niitä, jotka ei ole oikein mitään mieltä asiasta. Kasvaa rasismi, kasvaa ihmisten pelko, että saako he elää Suomessa rauhassa.
Mohamed kantaa huiviaan ylpeydellä, mutta lopulta se on kuitenkin vain vaatekappale. Siitä huolimatta musliminaisten pukeutumisesta puhutaan jatkuvasti. Se ihmetyttää 16-vuotiasta.
– Joillakin on takki, joillakin shortsit, joillakin farkut. Miksi mun huivi pitäisi kieltää, koska se liittyy islamiin? Sanotaan, että erilaisuus on rikkautta. Mutta onko se oikeasti rikkautta, jos ihmiset ei sitä arvosta, Mohamed pohtii.
Mohamed vierastaa tällaisia kieltoja. Kaikkien tulisi saada elää elämäänsä omalla tavallaan.
– Ei se, että mulla on huivi päässä tarkoita, että olet vaarassa mun vieressä. Toki mä näytän ehkä vähän erilaiselta. Mutta jos sä tuut puhumaan mulle, niin en mä sua pure, vaikka mulla on huivi, Mohamed rohkaisee.
Mohamed pohti koulunsa Vesalan koulun islamintunnilla, jossa käsiteltiin median ja islamin suhdetta. Lue suomalaisesta islaminopetuksesta täältä.
"Ota henkilö henkilönä"
Mohamed uskoo pelon johtuvan osittain median välittämistä mielikuvista. Kun uutisissa on jotain muslimeista, se liittyy usein terrorismiin, radikalisaatioon tai muihin ongelmiin.
– Jos sanoo terroristi, niin ensimmäinen asia mitä tulee mieleen, on islamilainen terroristi. Jännä, miten nämä kaksi asiaa aina yhdistetään.
Kaikki maailman terroristit eivät ole muslimeja. Siitä huolimatta juuri islam tunnutaan yhdistävän väkivaltaan muita uskontoja herkemmin, Mohamed tuumaa.
– Se (islam) on ikään kuin syy siihen terrorismiin. Eikä vaikka se, että sillä on mielenterveysongelmia, se on yksinäinen tai sillä on kostonhalua, ei. Vaan siksi, koska se on muslimi.
Mohamedia tällaiset stereotypiat jopa naurattavat. Yleistäminen kuitenkin tuottaa ongelmia muslimeille, joilla ei ole radikalisaation kanssa mitään tekemistä.
– Maailmassa on aika paljon muslimeita. Jos joku on terroristi tai vähän radikaalimpi, niin ei se tarkoita, että mä olen samanlainen. Jos joku rasisti tulee sanomaan mulle jotain, niin en mä sano että kaikki suomalaiset on rasisteja. Mun mielestä se ei auta mitään. Ota henkilö henkilönä.
"Älä pelkää, vaan puhu muslimille"
Helsingin Vesalan koulua käyvä Mohamed tietää, että esimerkiksi Itä-Helsingin katukuva näyttää toiselta kuin vaikkapa Kajaanin. Suomessa on jo 60 000 – 70 000 muslimia, mutta suuri osa suomalaisista ei tunne yhtäkään.
– On ehkä helpompi ajatella, että muslimi on uhka tai islam on uhka, jos ei ole ikinä puhunut niille muslimeille.
Suomeen mahtuu kuitenkin monenlaista porukkaa. Islaminusko ja suomalaisuus eivät sulje toisiaan pois, huomauttaa Mohamed, joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa.
– Islamhan on uskonto eikä kansalaisuus. Sä voit olla ihan kantasuomalainen ja muslimi.
Mitä voitaisiin tehdä ennakkoluulojen hälventämiseksi? Mohamedin ensimmäinen ohje on islamvastaisille poliitikoille ja kaikille niille suomalaisille, joilla ei vielä ole islaminuskoisia ystäviä.
– Sanoisin, että älä pelkää. Jos sulla on muslimeita naapureina, puhu niiden kanssa, sosialisoi. Ja katso sitten onko ne uhka sulle vai ei.
Toinen ohje tulee toimittajille ja muille mediatyöläisille.
– Media antaa sellaisen kuvan, että sun pitää olla just tietynlainen. Ja jos siihen ei sovi, sä olet outo tai uhka Suomelle. Mutta median ei pitäisi antaa rajoa. Haastatelkaa ihmisiä laidasta laitaan. Siitä tulee erilaisia mielipiteitä, näkee miten erilaisia ihmiset on, ja ettei ne oikeasti ole haitallisia. Vaan ihan normaaleja ihmisiä elämässä normaalia elämää.