Brittiläisen Oxfordin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen mukaan talitiaisurokset eivät valitse pesäpaikkaa vain ympäristön perusteella, vaan ratkaisevaa on myös se, kuka pesii naapurissa. Tuore tutkimus on luettavissa Animal Behaviour (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.
Tutkijat tarkkailivat talitinttejä yliopistonsa tutkimusmetsässä Wythamissa kuuden pesimäkauden ajan ja havaitsivat, että urokset ovat ronkeleita naapuriensa suhteen.
– Totesimme, että naapurien luonne kiinnosti uroksia, mutta ei naaraita. Urokset valitsivat samanmielisiä naapureita, sanoo tutkimusta johtanut Katerina Johnson.
Sosiaalisella vuorovaikutuksella saattaa olla tärkeä merkitys eläinten tekemissä ratkaisuissa, hän päättelee.
Rohkeus testiin sisähäkissä
Talitiaisten luonnetta testattiin pyydystämällä linnut talvikaudella joksin aikaa sisähäkkiin. Saatuaan rauhoittua yön yli linnut vietiin aamulla kahdeksaksi minuutiksi uuteen ympäristöön, ja niiden reaktiot kirjattiin.
Rohkeat linnut ryhtyivät ottamaan selvää ympäristöstään, lentelemään ja hyppimään orsilla. Ujot epäröivät ja olivat pyrähdyksissään varovaisia. Mittaustulosten todettiin vastaavan luonnossa tehtyjä havaintoja.
Johnsonin mukaan side luonteeltaan samanlaisten yksilöiden välillä voi olla erityisen merkityksellinen lisääntymisaikana, jolloin aggressiot nousevat pintaan. Urokset puolustavat reviiriään ja kilpailevat naaraiden suosiosta, joten ujo yksilö saattaa välttää asuinseutua, jossa elää sitä itseään kiukkuisempia tinttejä.
Kivat kämppikset olivat tärkeitä
Tutkimuksessa ilmeni myös, etteivät ympäristön paikalliset olosuhteet vaikuta tinttiyksilöiden luonteenlaatuun. Johnson vertaa niitä opiskelijoihin: kiva kämppis on tärkeämpää kuin se, missä asunto sijaitsee. Tieteellisemmin hän muotoilee saman näin:
– Eläinten persoonallisuus voi vaikuttaa niiden sosiaaliseen järjestäytymiseen, samalla tavoin kuin ihmisten tiedetään muodostavan verkostoja persoonallisuuden ja muiden ominaisuuksiensa samankaltaisuuden perusteella.
Havainnot voivat osaltaan auttaa selittämään persoonallisuuksien evoluutiota ja sitä, miksi jonkin populaation yksilöt ovat käytökseltään erilaisia.
Luonnonvalinta ei ehkä suosikaan jotakin tiettyä persoonallisuustyyppiä parhaana, vaan eri strategiat voivat olla yhtä hyviä siitä riippuen, ketä valitsee ystäviksi ja naapureiksi, Johnson sanoo.
Samanlaisten joukossa pesiminen saattaa hänen mukaansa lisätä linnun mahdollisuuksia selvitä hengissä ja siirtää perimää seuraavalle sukupolvelle.
– Rohkeiden joukossa saattaa toisaalta syntyä urosten keskinäistä kähinää, mutta joukkona ne ehkä hyötyvät yhteisvoimasta karkottaessaan tunkeilijoita.
Aiempikin tutkimus kertoo ystävyyssuhteista
Wythamin metsässä on tehty pesintätutkimusta jo 70 vuoden ajan. Valtaosa linnuista asuu metsään ripustetuissa yli tuhannessa pöntössä.
Wythamin talitinteistä ilmestyi myös viime syksynä tutkimus (siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin, etteivät kaikki lajikumppanit ole niille yhdenvertaisia. Tutkimus osoitti, että ne, joiden kanssa tintit olivat viihtyneet talviparvessa, olivat keväällä niiden pesimänaapureita.
– Tiedämme ennestään, että toisilleen tutut linnut tekevät muita todennäköisimmin yhteistyötä saalistajien häätämiseksi, sanoi tutkija Josh Firth.
Hän arveli myös, että tutussa seurassa linnuilta säästyy energiaa, joka kuluisi kilpailuun vieraiden naapurien kanssa