Hallituksen kaikki 273 lakiesitystä viime vuodelta on pantu halki, poikki ja pinoon. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja projektitutkija Miira Raiskila tutkivat, miten hyvin hallitus ottaa huomioon lakien talous-, ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä lakiesitysten vaikutukset viranomaistoimintaan.
Tutkijat kertovat, että eduskuntaan päätyy jatkuvasti keskeneräisiä ja viimeistelemättömiä lakeja. Myös esimerkiksi oikeuskansleri on huomauttanut hallituksen esitysten olevan "usein puutteellisia varsinkin asian valmistelua, vaikutuksia sekä suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevilta osiltaan".
– Suuri ongelma lainsäädäntötyössä on inkontinenssi eli pidätyskyvyttömyysoireyhtymä. Keskeneräisiä, viimeistelemättömiä esityksiä tulee eduskuntaan. Niitä muutellaan ja veivataan. Ongelma pikemminkin pahenee kuin parantuu, sivaltaa professori Matti Wiberg.
Projektitutkija, lakien vaikuttavuusarvioinnista väitöskirjaa työstävä Miira Raiskila jatkaa löylytystä. Sutta ja sekundaa suolletaan kiireen ja poukkoilun vuoksi.
– Kiire lainvalmistelussa voi olla syynä. Tai sitten ihan huolimattomuuskin voi olla syy siihen, ettei noudateta oikeusministeriön ohjeita lainvalmistelusta.
Vedetään stetsonista tai ravistellaan hihasta
Tutkijat hakevat vastausta suureen kysymykseen: vaikuttavatko lait? Noudattaako hallitus omaa ohjettaan ja laatii lakiesityksistä vaikutusarviot?
– Niitä ei juuri tehdä. Hallitus ei noudata omia ohjeitaan. Stetson-Harrison -menetelmällä tai hihasta ravistamalla otetaan arvioita vaikuttavuudesta. Kirjataan, jos on aivan pakko. Jos ei ole pakko, jätetään kirjaamatta. Hallituksen omilla arviointikriteereillä: luokattoman huonoa lakien laadintaa, tylyttää professori Matti Wiberg.
Professorin arvioon yhtyy myös projektitutkija Miira Raiskila. Edes esitysten taloudellisia vaikutuksia ei esitetä kuin kahdessa kolmesta esityksestä. Muut eli vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset harvemmin.
Lisäksi hallituksella näyttää olevan esityksiä, joilla ei katsota olevan vaikutuksia lainkaan, kertoo tutkija Raiskila.
– Osassa hallituksen esityksissä on ihan rehellisesti kerrottu, että tällä esityksellä ei ole vaikutuksia. Noin 16 prosenttia kaikista esityksistä oli sellaisia, että esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia ei katsottu olevan lainkaan.
Tutkijat kiinnittivät huomiota myös työoikeuden, valtiovarainhoidon ja verolakien vaikutusarvioiden puutteeseen. Useimmiten vaikutusarvioissa kiistetään kokonaan lain taloudelliset vaikutukset.
– Työoikeus esimerkiksi erottui. Painavissa ja rahaintensiivisissä ministeriöissä on ollut silmiinpistävää huolimattomuutta vaikutusarvioiden kirjaamisessa, kertoo Miira Raiskila.
Tutkijoiden aiheesta julkaiseman artikkelin nimi kertoo paljon: "Miksi hallitus esittää vaikutuksettomia lakeja?" Siis miksi?
– Ehkä tiettyihin ministeriöihin ja tietyille ministereille on kasautunut niin paljon tehtävää, että se näkyy huolimattomuutena lainsäädännön valmistelussa. Miksi sellaisia lakeja laaditaan, joilla ei ole vaikutuksia? Kyllähän lainsäädännön tarkoitus olisi pyrkiä muuttamaan yhteiskuntaa lainsäätäjän myönteiseksi katsomaan suuntaan, sanoo projektitutkija Miira Raiskila.
Sapiskaa myös laiskoille vahtikoirille
Kun hallitus hehkuttaa ns. norminpurkua, tutkijat kysyvät, miksi sitten säädetään vaikutuksettomia lakeja? Selitystä Wiberg ja Raiskila etsivät esimerkiksi entistä kokemattomammista poliitikoista.
– Lainsäädännössä virheille ei ole sijaa. Oikeusministeriön ohjeita lakiesityksistä noudatetaan huonosti.
Tutkijat tulittavat myös kohti vallan valvojia. Vaikka oikeuskansleri on moittinut kehnoa lakien laadintaa ja valmistelua, paljon enemmän pitäisi myös ylimmän laillisuusvalvojan tehdä, sanoo professori Matti Wiberg.
– Huonoon lainvalmisteluun ovat syyllistyneet kaikki viimeaikaiset hallitukset. Ihmetellä voi, miksei oikeuskansleri ei ole valvonut, että vaikuttavuusarviot tehdään ja kirjataan hallituksen esityksiin. Ja vielä enemmän voi ihmetellä sitä, miksei edes kulloinkin vuorossa oleva parlamentaarinen oppositio aiheesta älähdä.
**Lue myös: **
Miksi lakiesitys viipyi ja miksi siitä tuli kehno? Virkamies vastaa
Oikeuskansleri Jonkka lainvalmistelusta: Poliittinen kiire tuo sutta ja sekundaa