Jouluun oli kuukausi jäljellä, kun vuonna 1923 kirvesmies Juho ja Hymni Koiviston perheeseen syntyi toinen poika marraskuun 25. päivänä.
Presidentti Mauno Koiviston synnyinkoti sijaitsee Turun keskustan tuntumassa Piispankadun ja Tehtaankadun kulmassa sijaitsevassa työläiskorttelissa. On käytettävä hieman vaivaa, jotta löytää pienen 30 neliömetrin hellahuoneen oven korttelin perimmäisestä nurkasta.
Mukavuuksia korttelin asunnoissa oli vähän. Vieläkin menneestä ajasta muistuttaa erillinen vessan ovi, johon asukkaiden piti mennä ulkokautta.
Turun Piispankatu sivuaa Aurajokea. Se alkaa Turun Tuomiokirkolta ja päättyy entiselle kasarmialueelle, jossa on nykyään yliopiston tiloja.
Nykyään Piispankatu on arvokasta keskustan asuinaluetta, mutta 1920-luvulla kyseessä oli maaseutumainen laitakaupunkialue, jossa oli myös teollisuutta. Koiviston synnyintalon korttelia vastapäätä toimi esimerkiksi rautatehdas.
Kaikki kodit lähellä toisiaan
Mauno Koiviston perhe asui myöhemmin useassa eri osoitteessa, lähinnä Kerttulinkadulla ja Itäisellä Pitkakadulla. Yhteistä niille olivat se, että kaikki ovat muutaman kilometrin sisällä toisistaan – käytännössä Turun tuomiokirkon tuntumassa.
Opintiensä alun Koivisto kävi Kerttulinmäellä sijaitsevassa Kerttulin koulussa. Aivan koulun tuntumassa sijaitsee hirsipuunmäki, joka on ollut aikanaan teloituspaikka aina 1700-luvulle saakka. Lähistöllä ovat myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi, jossa Koivisto opiskeli satamatöidensä ohella.
Synnyinasunto tutkijoiden käytössä
Mauno Koiviston synnyinkoti ei ole yleisölle avoin, sillä se on jatkuvassa käytössä tutkijankammiona. Tilasta ei peritä vuokraa.
Vuonna 1984 Turun kaupunginhallitus päätti, että huoneisto on tarkoitettu Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tai Åbo Akademissa yhteiskuntatieteellisellä alalla päätoimisesti jatko-opintoja harjoittavalle, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa tekevälle henkilölle.
Tutkijankammion käyttöoikeus myönnetään vain vuodeksi kerrallaan ja vain erityisin perustein käyttöoikeutta voidaan jatkaa.
Askeettinen tila
Koiviston synnyinkoti on moniin muihin alueen asuntoihin verrattuna hyvinkin alkuperäisessä asussa. Esimerkiksi vinttiä ei ole rakennettu uudelleen, kuten muissa korttelin asunnoissa on tehty.
Huoneiston kunnosta vastaa Turun kaupunki.
Lue myös:
Asiantuntija: Koiviston Venäjä-tietämys läntisten valtiomiesten joukossa oli omaa luokkaansa
Ruotsin entiset pääministerit muistelevat Koivistoa: "Valtiomies, jonka aikana suhteet lähentyivät"