Asiantuntijoiden mukaan antibioottiresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyiseksi antibiooteille jatkaa lisääntymistään, jos muutosta ei saada aikaan.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen professorin Jaana Vuopion mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt ja tullut yleiseen tietoisuuteen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ennusteet näyttävät huonoilta.
– Jos mitään käännettä parempaan ei saataisi, niin vuonna 2050 tällaisiin ongelmiin kuolisi enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi syöpätauteihin, Vuopio sanoi Ylen aamu-tv:ssä tänään tiistaina.
Minkälaista olisi ilman antibiootteja?
Vuopion mukaan ilman antibiootteja esimerkiksi tavallisissa leikkauksissa haava saattaisi tulehtua.
– Me menisimme aikaan ennen antibiootteja, 40–50-luvulle. Silloin ihmisiä menehtyisi hyvin tavallisiin infektioihin, joita me tällä hetkellä pystymme hoitamaan, Vuopio sanoi.
Aamu-tv:n keskusteluun osallistuneen erikoiseläinlääkäri Merja Rantalan mukaan eläinlääketieteessä resistentit bakteerit ovat jo yleisiä. Esimerkiksi virtsatietulehdusta aiheuttavista kolibakteereista noin 30 prosenttia on resistenttejä ensisijaislääkkeelle ja 20 prosenttia resistenttejä seuraavalle lääkevaihtoehdolle.
– Tämä huomataan jo ihan päivittäisessä kliinisessä työssä, että eläimet vastaavat huonommin antibioottihoitoon.
Antibiootteja määrätään edelleen liikaa
Rantalan mukaan antibiootteja määrätään Suomessa edelleen liikaa. Sekä eläimille että ihmisille.
Taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen olisi erittäin tärkeää.
Merja Rantala
Eläinlääketieteessä antibiootteja käytetään liikaa esimerkiksi toistuviin iho- ja korvaongelmiin.
– Siellä on yleensä taustalla atopia tai allergia. Se taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen olisi erittäin tärkeää, Rantala huomautti.
Jaana Vuopion mukaan ihmislääketieteessä bakteerin ja viruksen aiheuttaman taudin erottaminen toisistaan olisi tärkeää.
– Olisi hyvä, että meillä olisi nopeampia keinoja auttamaan lääkäriä siinä tilanteessa, kun hän miettii, tarvitaanko antibioottia vai ei, Vuopio pohti.
Milloin antibioottia ei pitäisi määrätä?
Vuopion mukaan antibiootteja pitäisi vähentää esimerkiksi tavallisen flunssan, nuhan ja poskiontelotulehduksien hoidossa, koska kyseessä ovat viruksen aiheuttamat taudit.
Yskä lähtee yskimällä.
Jaana Vuopio
– Yskä lähtee yskimällä. Se on sellainen ohje, mitä nyt annetaan.
Myöskään esimerkiksi pikkulasten korvatulehduksia ei pitäisi alkaa heti hoitaa antibiooteilla.
Matkailijat tuovat resistenttejä bakteereja mukanaan
Professori Jaana Vuopio huomautti, että Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan.
– Se on muuttunut huonommaksi, mutta jos vertaamme esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin, niin joidenkin tällaisten niin sanottujen sairaalabakteerien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä me olemme saaneet kuitenkin rajoitettua hyvin sairaaloissa, Vuopio sanoi.
Vuopion mukaan tästä saadaan kiittää muun muassa Suomen valveutunutta lääkärikuntaa ja sairaaloiden hyviä torjuntaohjeita.
– Mutta onhan meillä silti epidemioita. En sano, etteikö meillä ongelmia olisi. Suhteutettuna me olemme kuitenkin kohtuullisen hyvässä tilanteessa.
Vaikea ongelma on hänen mukaansa se, että matkailijat tuovat Suomeen mukanaan moniresistenttejä bakteereja.
Mitä antibioottien tilalle?
Antibioottien kehitystyö on kallista eikä Rantalan mukaan mitään aivan uusia antibioottiryhmiä edes ole näköpiirissä.
Voi olla, että vaihtoehtoja tulee, mutta vielä niitä ei pysty antamaan.
Jaana Vuopio
– Ne kehitykset, mitkä ovat tapahtuneet on oikeastaan tehty vanhoja lääkeaineryhmiä muokkaamalla.
Vuopion mukaan koko ajan mietitään myös muita, vaihtoehtoisia keinoja. Muun muassa lasten korvatulehduksia ehkäisevän pneumokokkirokotteen tiedetään hänen mukaansa vähentäneen penisilliiniresistenssiä pneumokokeissa.
– On esimerkiksi bakteriofagit [virus, joka loisii bakteereissa ja tuhoaa niitä] ja ulosteensiirrot. Voi olla, että vaihtoehtoja tulee, mutta vielä niitä ei pysty antamaan.