Mohammed Hadi, 23, on keskisuomalaisen osakunnan teeillassa ainoa maahanmuuttaja – kuten myös maailmanpolitiikan tutkimuksen ensimmäisellä vuosikurssilla.
– Minulla ei ollut yhtään kavereita, kun tulin [yliopistoon]. Teeillassa on myös se hyvä puoli, että saa ilmaista ruokaa, sanoo Mohammed Hadi sujuvalla, mutta myös selvästi ei-natiivilla suomen kielellä.
Irakissa syntyneen Hadin äidinkieli on arabia.
Muun muassa Tilastokeskuksen ja Eurostatin mukaan Suomeen tulleiden maahanmuuttajien koulutus on erittäin voimakkaasti jakautunutta: heillä on joko korkea-asteen koulutus tai sitten koulutustaso on hyvin matala, eli he ovat liikkeellä peruskoulupohjalta, pieni osa on jopa kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia.
Mohammed Hadin maahanmuuttajakavereista useimmat suuntautuivat käytännön aloille: rakennusalalle, sähköasentajiksi, lähihoitajiksi. Hadi tuli Suomeen 16-vuotiaana kiintiöpakolaisena ja asettui vanhempiensa kanssa aluksi Jyväskylään.
Leimallista ulkomaalaistaustaisille korkeakoulutetuille on, että suurin osa heistä on kouluttautunut jossain muualla jo ennen saapumistaan Suomeen. Vuonna 2014 jopa 40 prosentilla ulkomaalaistaustaisista oli korkea-asteen tutkinto. Suomalaistaustaisista korkea-asteen koulutus oli 44 prosentilla.
Ulkomaisella tutkinnolla työnsaanti Suomessa on vaikeaa. Joka viides korkeakoulutettukin maahanmuuttaja työskenteli Suomessa työntekijäammatissa vuonna 2014, eli vaikkapa bussikuskina, siivoojana tai myyjänä.
Suomalaistaustaisista korkea-asteen suorittaneista työskenteli duunareina vain neljä prosenttia.
– Stereotypia siitä, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneet tai jopa tohtorit ovat meillä siivoamassa, on osittain ihan totta. Maahanmuuttajat työllistyvät kantasuomalaisia useammin niin sanottuihin työelämän sisääntuloammatteihin, ja myös määräaikaisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Hanna Sutela.
Ulkomaalaistaustaisten korkea-asteen osaamista ei siis aina arvosteta suomalaisilla työmarkkinoilla. Lisäksi ongelmaksi on noussut ainakin joidenkin maahanmuuttajien mielestä myös TE-toimistojen ohjaus.
Maisterit siivoamaan
Maahanmuuttajien, varsinkin maahanmuuttajanaisten, ohjaaminen esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen TE-toimistossa on Rakel Santana del Pinon, 34, mukaan yleistä. Tätä vaihtoehtoa tarjottiin aluksi hänellekin.
– Minulla on useita ulkomailta Suomeen muuttaneita naispuolisia ystäviä, kuten opettaja, arkkitehti, insinööri. He kaikki opiskelevat nykyään lähihoitajiksi, Santana del Pino kertoo.
Santana del Pino sekä Rita Augustauskaite, 28, työskentelevät Monika-Naiset liitto ry:n toimistossa Helsingin Suvilahdessa.
Augustauskaitella on korkeakoulututkinto valtiotieteistä Liettuasta. Santana del Pinolla on kaksi korkeakoulututkintoa Espanjasta, toinen antropologiasta ja toinen sosiaalialalta.
Naiset tulivat Suomeen kolmisen vuotta sitten tavoitteenaan akateeminen ura.
Santana del Pino toivoo pääsevänsä tohtoriopintoihin. Suomessa hän työskenteli aluksi au pairina, sitten päiväkodissa. Hänellä on Espanjasta sosiaalialan tutkinto ja Suomessa sosionomin pätevyys.
Rakel Santana del Pinon kokemukset TE-toimistosta ovat karuja.
– He sanoivat, että voit mennä siivoamaan ja opiskella uuden ammatin. Mutta en halunnut uutta ammattia, vaan olla sosiaalialalla, sanoo Santana del Pino.
Augustauskaite haluaisi päästä suomenkieliseen yliopiston koulutusohjelmaan.
– Rehellisesti, en saanut mitään ohjausta TE-toimistosta. Kysyttiin vain, että haluatko mennä siivoojaksi tai henkilökohtaiseksi avustajaksi, kertoo Augustauskaite.
Kun hän ei ottanut vastaan TE-toimistosta tarjottua siivoojan työtä, hän sai karenssia eli työttömyysetuuden maksu keskeytettiin.
TE-toimisto: Tuplamaisterille myös siivoojan töitä
Uudenmaan TE-toimisto torjuu kritiikin.
– Tottakai, jos asiakas on korkeasti koulutettu, ja hän on edelleen halukas jatkamaan sillä polulla, siitä keskustellaan, sanoo maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.
Maahanmuuttopäällikön mukaan on täysin mahdollista, että tuplamaisterille tarjotaan TE-toimistossa vaikkapa siivoojan työtä.
– Kyse voi olla maahanmuuttajien kohdalla siitä, että kerrotaan suomalaisista työmarkkinoista, sisääntuloammateista, esimerkiksi mihin voi työllistyä hankkiessaan kokeakoulupätevyyttä. Tilannetta voi verrata suomalaisin nuoriin. Voi olla välitavoitteita.
Tuija Soinisen mukaan TE-toimistossa ei ole tehty virallista linjausta, että maahanmuuttajia ohjattaisiin erityisesti käytännön aloille.
– Tottakai meidän palvelut ja omat koulutukset ovat niille aloille, joilla on työpaikkoja. Se ei sulje pois, etteikö kerrota myös muista vaihtoehdoista.
Tuija Soininen huomauttaa, että työttömän ammattitaitosuoja on laissa tällä hetkellä kolme kuukautta.
– Sen jälkeen voidaan tarjota minkä tahansa alan työtehtäviä kenelle tahansa, ei pelkästään maahanmuuttaja-asiakkaille. Pelkästään työttömyysetuudella eläminen ei ole tällä hetkellä meidän hallituksen tavoitetila.
Henkilökohtaista ohjausta
Suomessa viranomaiset ja poliitikot ovat vasta viime aikoina havahtuneet siihen, että ulkomaalaistaustaisten voi olla vaikea edetä suomalaisessa työelämässä. Nyt lahjakkaita maahanmuuttajia halutaan myös yliopistoihin.
– Yhteiskunnallisesti näen, että tuhlaamme paljon, jos ohjaamme vain ammatillisille aloille korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Tällainen ohjaus voi olla henkilön oman itsetunnon ja koko identiteetin kannalta aikamoinen sokki, sanoo projektijohtaja Heidi Stenberg Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Stenberg vastaa Metropoliassa Simhe-hankkeesta, jonka ideana on auttaa Suomeen tulevia maahanmuuttajia korkeakouluihin ja parantaa korkeakoulutuksen jo hankkineiden ulkomaalaistaustaisten asemaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti käynnistettiin sen jälkeen, kun Suomeen vuonna 2015 saapui yli 30 000 pakolaista, joiden osaaminen haluttiin saada täysimääräisesti käyttöön. Näin siitä huolimatta, että enemmistön tulijoista arveltiin muun muassa ministeriön omassa selvityksessä sijoittuvan Suomessa ammatilliseen koulutukseen.
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä onkin kasvanut juuri ammatillisessa koulutuksessa tällä vuosikymmenellä kohisten, noin 10 000 opiskelijalla. Vuonna 2015 suomalaisissa ammattikouluissa opiskeli jo yli 20 000 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
– Meillä ei ole aikaisemmin ollut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaukseen mallia, sanoo projektijohtaja Stenberg.
Stenbergin mukaan tilanne olisi nyt Simhen ansiosta nopeasti muuttumassa.
Vanhempien tuki ratkaiseva
Mohammed Hadi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka koulutus tutkitusti periytyy myös maahanmuuttajaperheissä. Sekä Hadin isä että äiti opiskelivat Bagdadin yliopistossa.
Bagdadissa syntyneen Mohammed Hadin kielitaito on riittänyt yliopisto-opintoihin Suomessa.
Hadi opiskeli Suomeen tultuaan ensin vuoden suomen kieltä valmistavalla luokalla, sen jälkeen kaksi vuotta kymppiluokalla, ja sitten suomenkielisessä lukiossa kolme vuotta.
Helsingin yliopistoon hän pääsi toisella yrityksellä.
– Opiskelu on ollut helpompaa kuin kuvittelin. Opetus on suomeksi, mutta kirjat useimmiten englanniksi. Teen tosi paljon kirjoitusvirheitä, mutta meidän proffat eivät tuomitse. Riittää, että asiat ovat oikein. Ei lukioaikanakaan katsottu niitä [kirjoitusvirheitä], paitsi jos oli kielioppitunti.
Yhtenä syynä maahanmuuttajien vähäiseen määrään yliopistoissa ovat korkeat kielitaitovaatimukset. Varsinkin yliopistoissa lähes kaikki alkuvaiheen kandidaattiohjelmat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä.
Yliopistojen maisteriohjelmissa englanninkielistä tarjontaa on enemmän, samoin kuin kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen puolella.
Hadi kokee saaneensa Jyväskylässä lukiossa melko hyvää opinto-ohjausta. Hänelle kerrottiin, että Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen on vaikeaa, mutta mahdollista päästä.
Toki Hadille on tullut vastaan muunkinlaisia asenteita. Sellaisia, että maahanmuuttajan paikka on palvelijana.
– Minulle on kerrottu monta kertaa, että tänne ei haluta lääkäreitä ja arkkitehtejä, vaan niitä, jotka tekevät helpompia töitä, jotka eivät kelpaa suomalaisille.
Tällä hetkellä Hadi työskentelee opintojen ohessa arabian kielen tulkkina. Tulevaisuuden toiveammatti olisi ehkä työskennellä diplomaattina tai tutkijana, mahdollisesti myös erikoistua Lähi-idän kysymyksiin.
Toistaiseksi pääsy opiskelemaan Helsingin yliopistoon on ollut Hadin elämän suurin saavutus.
– Perhe oli tosi iloinen. Juhlimme.