Elokuvalippuja myytiin viime vuonna saman verran kuin vuotta aiemmin. Tuottoa kertyi kuitenkin kaksi miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
– Ero selittyy elokuvalippujen kallistumisella, sanoo tiedottaja Reetta Hautamäki Suomen elokuvasäätiöstä.
Lipunmyynnistä saatu 91,1 miljoonan euron potti on kaikkien aikojen ennätys.
Elokuvalipun keskihinta on nyt 10,5 euroa, mutta vaihtelua on paljon esitysajasta riippuen. Myös esitystekniikka ja erikoissalit vaikuttavat lipun hintaan. Kalleimmillaan elokuvalippu Finnkinon teattereissa maksaa 20 euroa.
Myös elokuvasalien määrä on ollut kasvussa. Elokuvateatteri löytyy yli 120 paikkakunnalta ja saleja on reilu 300.
– Salien määrä alkoi kasvaa vuonna 2013, kun digitointi valmistui. Kaikki elokuvasalit ovat nyt digitaalisia, mikä helpottaa elokuvien levitystä. Kun filmiaikaan elokuva liikkui 35 kilon rullana, siirtyy valtaosa nyt bitteinä verkossa, Hautamäki selittää.
Elokuvateatterit ovat viime vuosina myös laajentaneet repertuaariaan konserttien, oopperoiden ja näytelmien esittämiseen. Tällaiset Event Cinema -näytökset kasvattivat suosiotaan peräti 45 prosentilla. Tosin kokonaiskävijämäärä, 67 000, on vielä murto-osa kaikesta elokuvissa käynnistä.
Kotimainen elokuva kiinnostaa, tukirahat laskussa
Kotimaisen elokuvan osuus lipunmyynnistä oli 29 prosenttia. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset ovat innokkaita kotimaisen elokuvan katsojia: vajaan kolmanneksen osuus on Pohjoismaiden paras ja Euroopankin vertailussa viiden kärjessä.
– Edellä ovat Ranskan kaltaiset maat, joissa lainsäädännöllä kannustetaan suosimaan kotimaista elokuvaa, sanoo Reetta Hautamäki.
Kotimaiseen elokuvaan myytiin pääsylippuja hieman vajaa 2,5 miljoonaa kappaletta, mikä on vuodesta 1970 alkaneen tilastoinnin toiseksi paras tulos. Ennätys, 2,6 miljoonaa katsojaa, tehtiin vuonna 2015.
Viime vuonna elokuvateatterilevityksessä oli kaikkiaan 39 kotimaista elokuvaa.
Elokuvasäätiön kotimaiselle elokuvalle jakama tuki sen sijaan laski: säätiö jakoi viime vuonna noin 23 miljoonaa euroa, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
Kun samaan aikaan tukihakemusten määrä on ollut selvässä kasvussa, tarkoittaa se sitä, että aiempaa harvempi elokuva saa SES:in tukea. Merkittävintä tuotantotukea sai selvästi alle puolet sitä hakeneista.