Kaikkia koiranruokavalmistajia yhdistää yksi tekijä: Ruokien valmistusmaata tai raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa pakkauksissa.
Jos koiranruokaa valmistetaan Suomessa, Elintarvikevirasto valvoo tarkasti niin valmistusprosessia kuin raaka-aineitakin.
Evira syynää myös ulkomailta tuotua koiranruokaa, mutta valvonta on pääasiassa pistokoeluontoista. Pääasiassa valvotaan, pitävätkö etiketin mukaiset ravintoainekoostumukset paikkansa.
– Näitä ovat esimerkiksi vitamiinit ja hivenaineet. Joskus myös tutkitaan, löytyykö haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, kertoo Eviran rehupuolen ylitarkastaja Tarja Root.
Evira ei testaa koiranruokiin tulevia ulkomaisia raaka-aineita, kuten lihaa. Se jää lähtömaan tehtäväksi.
– EU-maissa on samat säädökset koiranruoan valmistuksen ja lihan sivutuotelaitosten toiminnan osalta. Jos raaka-aineet tulevat kolmansista maista, eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevät laitokset ovat EU-komission hyväksymiä ja niistä on olemassa listat komission nettisivuilla.
Sitä Root ei osaa sanoa, miten ja kuinka usein kolmansien maiden lihantuotantoa valvotaan komissiossa.
Koiranomistajilta tulee Eviralle jonkin verran yhteydenottoja siitä, että he kaipaisivat yksityiskohtaisempaa tietoa koiranruokien sisällöstä.
– Ei pelkästään sitä, mistä liha tulee, vaan myös siitä, mitä yhdisteitä ja lisäaineita ruoan valmistuksessa on käytetty, kun kaikkea ei lainsäädännön mukaan tarvitse ilmoittaa. Tällaisella vapaaehtoisella ilmoittamisella voisi mahdollisesti olla merkitystä myös myynnissä.
Root painottaa, että koiranruoan valmistajan tulee kuitenkin kysyttäessä ilmoittaa esimerkiksi kuluttajalle, mistä raaka-aineet tulevat. Hänen mukaansa tuotantoon kuuluu usein niin paljon välikäsiä, ettei tiedon saaminen aina ole helppoa.
–Jos suomalainen toimija tuo koiranruokaa markkinoille, on ruoka usein valmistettu esimerkiksi Ranskassa tai Espanjassa. Kun kysymys tulee suomalaiselle markkinoille saattajalle, niin ei ole varmuutta, saako hän lähtöpäästä näitä tietoja.
Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuu eri värisinä ja muotoisina.
Elina Niskasaari
Kotimaisen koiranruoan valmistusta valvova Eviran ylitarkastaja Hanna Laatio haluaa muistuttaa kuluttajia siitä, että vaikka koiranruoan valmistajan nimi kuulostaa suomalaiselta, ei se välttämättä sitä kuitenkaan ole.
– On paljon toimijoita joilla ei ole tehdasta Suomessa, vaan ne valmistuttavat tuotteen jossain päin Eurooppaa. Pakkausmerkinnät ovat suomeksi ja nimi kuulostaa suomalaiselta, jolloin kuluttajalle tulee helposti sellainen mielikuva, että se on suomalaista.
Laatua löytyy, rahat eivät riitä
Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista koiranruoista. Mistä sitten tietää, mikä on hyvä ja laadukas valinta?
Oululainen Elina Niskasaari omistaa kaksi koiraa. Hänen mielestään laadukkaita ruokia on paljon, mutta hinta tulee usein vastaan.
– Olen myös huomannut reseptejä tutkimalla, että samanlaisilla ruoilla voi olla hyvin eri hintoja, ja sillä tavalla löytänyt edullisempiakin vaihtoehtoja.
Laadukkaan koiranruoan määritelmä on Niskasaaren mielestä se, että ruoka sisältää mahdollisimman vähän sellaisia aineita, jotka ei koiran ruokavalioon ja elimistöön luontaisesti kuulu.
– Pahimpana vitsauksena pidän näitä kamaluuksia, joissa nappulat hehkuvat eri värisinä ja muotoisina. Resepteistä kannattaa katsoa esimerkiksi lihapitoisuus, lisäaineiden määrä, turhat viljat kuten maissi ja vehnä, jotka eivät sovi monelle.
– Joskus teollinen nappula voi käydä esimerkiksi koiran ruoansulatukselle paremmin kuin raakaruoka, jota pidän periaatteessa parhaana mahdollisena ruokavaliona, Niskasaari summaa.
Samaan aikaan kun haluamme tietää tarkalleen, mistä oma ravintomme on peräisin, ei meillä monesti ole hajuakaan siitä, mistä esimerkiksi lemmikkiemme ruokien raaka-aineet tulevat.
Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, että koira ei voi hyvin.
Minna Ronkainen
Niskasaari kertoo, että raaka-aineiden alkuperä kiinnostaa häntäkin, mutta tiukalla budjetilla ei ole varaa alkaa vaatia esimerkiksi luomua.
– Kotimaista raaka lihaa ehdottomasti syötän, mutta nappulat ovat ulkomaisia. En valitettavasti tiedä millaisilta kidutusfarmeilta liha tulee. Tähän kaipaisin ehdottomasti muutosta ja lisämarkkinoita.
Ravinto vaikuttaa eläimen hyvinvointiin
Enää ostoskoriin ei valita marketin kuivamuonaa vietäväksi lemmikille.
Tämä on kajaanilaisen eläinkauppiaan Minna Ronkaisen mielestä positiivinen asia. Hänen mielestään markettilaatuiset koiranruoat, etenkään ne joissa viljaa on enemmän kuin lihaa, eivät ole hyvä valinta koiranruoaksi.
– Jossakin saattaa olla 70 prosenttia viljaa ja vain vähän esimerkiksi kanan siipiä tai nokkia, jotta on saatu maininta, että tuote sisältää kanaa. Sitten kun ruoka vaihdetaan sellaiseen, jossa on 50 prosenttia lihaa, niin onhan se todella iso muutos eläimelle.
Ronkaisen mukaan ruokavaliolla saa hoidettua muun muassa koiran yleistä hyvinvointia sekä turkin kuntoa. Hän toivoisi koiranomistajilta kuitenkin vielä enemmän valveutuneisuutta. Monille koirille esimerkiksi erilaiset ruoka-aineallergiat aiheuttavat pahoja oireita.
– Olen ollut järkyttynyt ja pettynyt välillä siitä, miten ihmiset eivät ole aikaisemmin huomanneet sitä, ettei koira voi hyvin. Koira on saattanut olla jo tosi huonossa kunnossa ja tosi allerginen, ennen kuin omistaja tekee asialle jotain.
Yhä useampi koiranomistajista on kuitenkin Ronkaisen mukaan kiinnostuneempi koiransa hyvinvoinnista ja panostaa myös koiran ravintoon.
Suosi suomalaista
Sillä on väliä, onko ruoka valmistettu kotimaisen vai keskieurooppalaisen eläintarviketuotantoeläimen sivutuotteista.
– Kun lainsäädäntö on sama kaikissa EU-maissa, niin lähtökohtaisesti ruoan pitäisi olla yhtä hyvä, tulee se sitten Suomesta tai jostain muusta EU-maasta. Eläintautitilanne on kuitenkin erilainen täällä, kuin monessa muussa EU-maassa, Eviran Hanna Laatio sanoo.
Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää.
Laura Strömberg
Suomessa on tällä hetkellä vain yksi yritys, joka valmistaa koiran kuivamuonaa suomalaisista raaka-aineista. Raakaravintoa puolestaan valmistaa useampi yritys.
Laatio uskoo, että koiranomistajat arvostaisivat tarkkoja, raaka-aineiden alkuperän sisältäviä pakkausmerkintöjä. Laki ei kuitenkaan vaadi pakkausmerkintöjä, joten monikaan ei tietoja ilmoita.
– Jos ruoka on valmistettu Suomessa tai Euroopassa, se lukee usein paketissa. Jos tuote on valmistettu kolmansissa maissa, ei alkuperämaasta ole mitään mainintaa.
Jos haluaa tietää ostamastaan koiranruoasta enemmän, ovat mahdollisuudet Laation mielestä paremmat silloin, jos ostaa kotimaista.
– Kun valmistus valvotaan täällä ja tuotanto on täällä, me tietenkin saamme helpommin yhteyden valmistajiin ja kuluttaja myös.
Koiran kuivamuonaa valmistavan Dagsmark Petfood oy:n toimitusjohtajan Laura Strömbergin mielestä kotimaisen koiranruoan kysyntä on noussut viime vuosina. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että kotimaisuuden merkitys ihmisille on kaiken kaikkiaan kasvanut.
– Kun kotimaiset raaka-aineet tulevat läheltä niin se on tietysti jo kuljetusmielessä paljon eettisempää. Jos tehtaan perustaa Suomeen, eivät byrokratia ja vahtiminen ole ainakaan helpoimmasta päästä Eviran taholta, mikä on tietysti hyvä asia.
Strömbergin mielestä vastuullinen toimija ilmoittaa raaka-aineiden alkuperämaan sekä ruoan valmistusmaan pakkauksissaan tai ainakin nettisivuillaan.
Juttua korjattu 26.5.2017 klo 8:41
_Muutettu yrityksen nimi oikein Dagsmarket Petfood oy:stä Dagsmark Petfood oy:ksi. _