Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus aloittaa tänään maanantaina toimintansa Hyksin Naistenklinikalla Helsingin Meilahdessa. Seri-lyhenne tulee sanasta seksuaalirikos.
Seksuaalista väkivaltaa kokeneet saavat tukikeskuksesta kokonaisvaltaista apua akuuttivaiheessa eli kuukauden sisällä siitä, kun seksuaalirikos on tapahtunut.
– Tässä vaiheessa meillä ei ole resursseja aiemmin tapahtuneiden tilanteiden hoitamiseen, mutta voimme ohjata myös sellaisia tapauksia muille toimijoille, sanoo vastuulääkäri Leena Laitinen.
Tukikeskus palvelee 16 vuotta täyttäneitä seksuaaliväkivallan uhreja. Tätä nuorempien uhrien asiat hoidetaan Hyksin Lastenklinikan ja Jorvin lasten päivystyksessä.
Rikosilmoituksen tekemiseen kannustetaan
Kaikkia sukupuolia edustavat ihmiset – niin naiset, miehet, transihmiset kuin intersukupuolisetkin voivat hakea tukikeskuksesta apua.
Keskuksessa kerätään oikeuslääketieteelliset näytteet ja tarjotaan lääketieteellistä tutkimusta, hoitoa ja psykososiaalista tukea. Palvelujen saaminen ei edellytä rikosilmoituksen tekoa, mutta siihen kannustetaan.
– Meillä on psykologi, sosiaalityöntekijä, koordinoiva kätilö ja osa-aikainen lääkäri. Tarvittaessa meillä on mahdollisuus ohjata psykiatrian puolelle, kolmannen sektorin tai kuntien toimijoille. Olemme kasanneet hyvän ryhmän ja ketjun auttamaan tutkittavia ja potilaita, Laitinen sanoo.
"Seksuaaliväkivalta liittyy aika usein lähisuhdeväkivaltaan"
Laitinen on kohdannut seksuaaliväkivallan uhreja jo aiemmin työssään Naistenklinikalla, missä on myös otettu näytteitä uhreilta. Hänen mukaansa seksuaaliväkivaltaa ei usein haluta kohdata, ja siihen voi liittyä myös vähättelyä.
– Seksuaaliväkivalta liittyy aika usein lähisuhdeväkivaltaan ja parisuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan. Se on osin näkymätöntä, ja aiheuttaa paljon häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa. Ihmisten on vaikea puhua siitä, ja ehkä sitä on vaikea myös kohdata.
Suomessa poliisin tietoon tulee vuosittain noin tuhat raiskausta, mutta Laitisen mukaan tämä on vain pieni osa raiskauksien todellisesta määrästä.
– Ongelmana on, että todellista määrää ei tiedetä. Eri puolilla maailmaa on tehty tutkimuksia, joiden mukaan vain 10-20 prosenttia uhreista tekee rikosilmoituksen.
Uusi keskus parantaa uhrien mahdollisuutta saada pitkäkestoista apua. Jos uhri jää yksin, hän ei välttämättä löydä tukea ja saattaa traumatisoitua. Tukikeskuksessa on myös sairaalapastori, jonka kanssa voi keskustella.
Istanbulin sopimus velvoittaa tukikeskuksien perustamiseen
Suomi on Pohjoismaista viimeinen maa, jossa tukikeskusta ei ole tähän saakka ollut.
– Ehkä täällä on jotenkin suljettu silmät asialta. Ehkä ei ole uskottu, että seksuaalista väkivaltaa on meidän ympärillä, Laitinen arvelee.
Keskuksen perustamisen taustalla on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta.
Tämä Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 2015, ja se velvoittaa Suomen perustamaan tukikeskuksia seksuaalista väkivaltaa kokeneille.
Naistenklinikan keskus on pilottihanke, joka palvelee Helsingin, Vantaan ja Espoon asukkaita. Myöhemmin keskuksia perustetaan myös muualle Suomeen.