Helsingillä on tiettävästi maailman ainoa maanalainen yleiskaava. Maanalaisten tilojen suunnittelu ja varaaminen käy kaupungissa nyt niin vilkkaana, että Helsinki on jo alkanut päivittää vuonna 2011 käyttöön otettua maanalaista yleiskaavaa. Teknisen huollon tunnelit kulkevat noin 80 metriä maanpinnan alapuolella, mutta syvimmillään kaava ulottuu aina 100 metrin syvyyteen. Kaikkiaan maanalaisia tiloja on Helsingissä lähes 10 000 000 kuution edestä.
Kokosimme kattauksen Helsingin maanalaisista toiminnoista.
1. Esplanadin alla on Helsingin energiayhtiö Helenin tekojärvi. Noin kahdeksan metriä leveässä, 40 metriä syvässä ja 80 metriä pitkässä tekojärvessä on noin 35 miljoonaa litraa vettä. Tekojärven pohja on noin 100 metrin syvyydessä maanpinnasta.
2. Pasilassa sijaitsee Helenin toinen tekojärvi. Halkaisijaltaan noin 20 metriä ja yli 30 metriä syvä tekojärvi on Helsingin ensimmäinen maanalainen tekojärvi. Molemmat tekojärvet toimivat kaukojäähdytyksen kylmävarastoina.
3. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo. Pääosin kallion sisään rakennetussa puhdistamossa käsitellään 800 000 asukkaan jätevedet Helsingin, Keski- ja Itä-Vantaan, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon alueilta. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa noin 8 kilometrin päähän Hernesaaren kärjestä etelään Katajaluodon edustalle 20 metrin syvyyteen.
4. Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos. Katri Valan puiston alle louhitussa luolastossa sijaitseva lämpöpumppulaitos otettiin käyttöön vuonna 2006. Laitos on maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Hukkalämpöä kerätään talteen muun muassa puhdistetusta jätevedestä.
5. Itäkeskuksen uimahalli sijaitsee maan alla, ja se otettiin käyttöön vuonna 1993. Hallissa on tiloja kahdessa kerroksessa, ja sinne mahtuu kerralla noin 1 000 kävijää.
6. Olympiastadionin länsipuolelle louhitaan parhaillaan täysimittaista 40 metriä pitkää ja yhdeksän metriä korkeaa liikuntahallia. Maan alle tulee uusia tiloja Finlandia-talon verran, eli 20 000 neliötä.
Metrolinja ja haamumetroasemat
7. Munkkivuoren ostoskeskuksen alle alettiin louhia 1960-luvulla metroasemaa suunnitteilla ollutta kevytmetroa varten. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin ja rakentaminen jäi kesken. Ostoskeskuksen alla on louhittua tilaa, mutta ei tunnistettavaa metrolaiturin aihiota.
8. Kampissa, nykyisen laiturihallin alla, on toinen samankorkuinen halli, joka louhittiin 1970-luvulla varauksena itämetron kanssa risteävää metrolinjaa varten. Haamuasema on lähes käytössä olevan laiturihallin kokoinen.
9. Hakaniemeen alettiin louhia asemaa metron niin sanottua U-linjaa varten. Hakaniemen nykyisen laiturihallin rinnalle ajateltua asemaa ei kuitenkaan louhittu valmiiksi. Keskeneräistä haamuasemaa on suunniteltu hyödynnettävän Pisara-radan aseman rakentamisessa.
10. Asematunnelin haamuasema on rakennettu 1960-luvulla nykyistä metroa varten. Metrotunneli louhittiinkin lopulta syvemmälle, ja 60-luvulla louhittu asema jäi ilman käyttöä. Kaivokadun alla olevaa tilaa on hyödynnetty myöhemmin esimerkiksi squash-hallina.
11. Tällä hetkellä Keski-Pasilaan rakennetaan Helsingin viidettä haamuasemaa. Rakenteilla olevan Tripla-kauppakeskuksen alle rakennetaan metroasema myöhemmin mahdollisesti toteutuvaa Töölön metroa varten.
Nykyiset metroasemat
1.–6. Nykyinen metroraide kulkee Ruoholahdesta Sörnäisiin maanalaisessa tunnelissa. Pääosin metrotunneli kulkee noin 25 metrin syvyydessä maan pinnasta. Metrolaitureista syvimmällä on Kampin asema, joka on 30 metrin syvyydessä.
Klo 16.14 korjattu tieto siitä, kuinka paljon Esplanadin tekojärvessä on vettä.