Tämän päivän kansalainen ja kuluttaja on yhä useammin digitaalisten palvelujen äärellä, olipa kyse sitten terveyskeskuskäynnistä, pankkiasioiden hoitamisesta tai vaikkapa junamatkasta.
Vaikka asioiden hoitaminen muuttuu digitalisaation myötä sujuvammaksi, samalla yhä useampi on vaarassa jäädä kokonaan vaille palveluja, koska ei pysty niitä käyttämään esimerkiksi aistivamman vuoksi.
Samalla moni kansalainen kokee yhä vaikeuksia liikkumisessa vamman tai ikääntymisen aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii uudella toimenpideohjelmallaan edistämään liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluden saavutettavuutta nelivuotisella toimenpideohjelmalla. Olennaista ohjelmassa on se, että erityispalvelujen sijaan suunnitellaan palveluja, jotka sopivat kaikille.
– Tarkoituksena on saada kaikki liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut soveltuvaksi mahdollisimman monelle, ja silloin on hyvä käyttää tällaista Design for All -periaatetta ja suunnitella ratkaisuja ihan niin, että otetaan niiden henkilöiden tarpeet huomioon, joiden on kaikkien vaikeinta käyttää (palveluja) ja silloin puhutaan mm. kuuroista, kuulovammaisista, näkövammaisista, liikuntavammaisista ja iäkkäistä henkilöistä, ja samalla luodaan sellaisia palveluja, jotka sitten soveltuvat paremmin kaikille ja myös esimerkiksi eri kieltä käyttäville, kertoo hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Toimeenpanoa hoidetaan virastojen kautta
Esteettömyyden sanomaa lähdetään levittämään virastojen kautta. Esteettömyysohjelman mukaan mm. virastojen täytyy tehdä yhdenvertaisuusuunnitelma ja lisätä yhteistyötä järjestöjen kanssa esteettömyyspalveluiden kehittämisessä.
– Haluamme tiedottaa asiasta laajalti, ja nythän virastot ovat velvollisia viemään sitä eteenpäin. Toimenpiteissä pyritään konkreettisuuteen. Virastotkin joutuvat tiedottamaan näistä asioista edelleen yrityskentälle. Myös siitä, että pitää olla muitakin kuin sähköisiä palveluita tarjolla, koska on vielä tällaisia tahoja, joiden on vaikea käyttää palveluja, Vesanen-Nikitin kertoo.
Ennen toimenpideohjelman julkistusta sitä varten kerättiin lausuntoja mm. järjestöiltä ja palvelutarjoajilta. Esteettömyysasioihin perehtynyt Kuuloliiton asiantuntija Sami Virtanen pitää toimenpideohjelmaa hyvänä.
– Varmaan tärkein osuus, mikä näkyy kuulovammaisten osalta on se, että siellä on yksi toimenpide, joka koskettaa suorien (televisio-)ohjelmien tekstittämistä sekä sen millä tavalla ja tekniikalla suoria ohjelmia tullaan tekstittämään, Virtanen kertoo.
Toimenpideohjelman onnistumista arvioidaan ministeriössä seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua.