Osa helsinkiläisistä kultasepänliikkeistä on kokenut vaikeuksia houkutella pääkaupunkiseudulla vierailevia kiinalaisturisteja asiakkaikseen.
Yhtenä syynä tähän voivat olla sopimukset, joita turistiryhmiä luotsaavat matkaoppaat ovat kolmen Ylen haastatteleman kultasepänliikkeen mukaan tarjonneet helsinkiläisyrittäjille.
Sopimuksissa oppaat toivovat usein palkkiota eli provisiota jokaisesta kiinalaisturistille myydystä tuotteesta. Jos yritys ei tartu sopimukseen, voi olla, ettei juuri kyseisen oppaan turistiryhmää liikkeessä näy.
Kolmesta kultasepänliikkeestä vain yksi eli Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan J. A. Tarkiaisen toimitusjohtaja Heikki Varonen suostuu puhumaan asiasta omalla nimellään. Muut vetoavat aiheen arkaluonteisuuteen, esimerkiksi siihen, että vähätkin kiinalaisasiakkaat voivat kaikota liikkeestä, jos asiasta puhuu julkisesti.
Jos haluaa saada asiakkaita, silloin pitää sopimukset tehdä.
Heikki Varonen
Yle oli tätä juttua varten yhteydessä myös moniin muihin helsinkiläisliikkeisiin: osa sanoi, ettei heille ole tarjottu vastaavia sopimuksia, kun taas osa kieltäytyi kommentoimasta aihetta ollenkaan.
Heikki Varosen tietojen mukaan ilmiö on Helsingissä kuitenkin yleinen, ainakin kultasepän- ja kellosepänliikkeiden osalta.
– Jos haluaa saada asiakkaita, silloin pitää sopimukset tehdä.
Oppaalle maksetaan tulkkaamisesta
Varonen sanoo, että käytännössä oppaan kanssa sovitaan siitä, että tämä tuo liikkeeseen asiakkaita ja liike maksaa oppaalle käännöspalkkion asiakkaan toiveen tulkkaamisesta.
– Aina keväällä, ennen kuin kiinalaisryhmiä alkaa tulla, oppaita alkaa käydä tässä myymälässä. He kertovat, kuinka paljon heillä on ryhmiä ja minkälaisella sopimuksella niitä saadaan myös tänne meille.
– Käytännössä heille maksetaan provisiota siitä, mitä myydään, ja heidän käännöspalkkionsa tulee myynnin kautta, Varonen kuvailee.
Kauppiaan kannalta tilanne on kaksijakoinen. Yhtäältä käteen jää tavallista vähemmän, toisaalta liikkeeseen saadaan iso ryhmä potentiaalisia asiakkaita.
Kiinalaisturistien merkitys pääkaupunkiseudun yrittäjille on suuri: kiinalaiset jättävät Helsinkiin enemmän rahaa kuin venäläiset, vaikka heitä yöpyy kaupungissa vähemmän, Helsingin tietokeskuksen Kvartti-lehti on kertonut. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK:n mukaan kiinalaiset käyttivät Helsingin seudulla viime vuonna keskimäärin liki 900 euroa matkaa kohti, venäläiset taas 198.
Kiinalaisilla kirjattiin lähes 90 000 yöpymistä, venäläisillä melkein 140 000. Kiinalaisten yöpymisissä suunta on ollut nousujohteinen.
"Suomessa ei ole ehkä totuttu tällaiseen"
Varosen kultasepänliikkeelle yhteistyösopimusta tarjottiin ensimmäisen kerran noin neljä vuotta sitten.
– Osan kanssa olemme solmineet sopimuksen. Ne ovat tuoneet hyvin asiakkaita, ja molemmat osapuolet ovat hyötyneet siitä.
Esitetyt tarjoukset ovat hänen mukaansa vaihdelleet kohtuullisista kohtuuttomiin.
– Suurin osa on suhteellisen kohtuullisia. Mukana on kuitenkin joitakin ylilyöntejä.
Millainen tarjous on kohtuuton?
– Sitten kun aletaan mennä yli kymmenen prosentin, alkaa olla vähän kohtuutonta, Varonen vastaa. Tuhannen euron hintaisessa tuotteessa tämä tarkoittaisi, että opas hyötyisi yksittäisestä kaupasta vähintään sata euroa.
Varonen sanoo, että hänen liikkeessään on solmittu pääsääntöisesti vain sellaisia sopimuksia, joissa opas on saanut korkeintaan kymmenen prosentin korvauksen toteutuneesta myynnistä.
Mielestäni Helsingin keskustassa pitäisi pystyä toimimaan ilman tällaisia sopimuksiakin.
Heikki Varonen
Hän ei pidä oppaiden toimintaa suoranaisena kiristyksenä, mutta toteaa, että siitä, onko toiminta hyvän tavan mukaista, voi olla montaa mieltä.
– He ovat nähneet markkinaraon ja toimivat sen mukaan. Suomessa ei ole ehkä totuttu tällaiseen.
Hänen mukaansa yhteistyösopimusten teko on leimallista juuri kiinalaisille. Muista maista tulevien turistiryhmien, esimerkiksi venäläisten kohdalla vastaavaa ei esiinny.
Liitto: Sopimuspohjainen kauppa ei ole ihanteellinen muoto
Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman kertoo, että liitto on kuullut ilmiöstä, mutta faktatietoa esimerkiksi sen yleisyydestä Helsingissä ei ole.
– Jokainen yrittäjä tekee totta kai sellaisia sopimuksia, jotka ovat hänelle hyviä ja kannattavia.
– Mutta tietenkään tällainen sopimuspohjainen kauppa ei ole mikään ihanteellinen muoto. Kyllä vapaa ei-ohjattu kuluttaminen olisi parempi vaihtoehto.
Kihlman uskoo, että myös turistille olisi mielekkäämpää, että pääsisi näkemään koko kaupungin kasvot sen sijaan että viedään tarkasti valittuihin paikkoihin. Silloin matkailutulotkin jakautuisivat tasaisemmin.
Myöskään kultasepänliike J. A. Tarkiaisen toimitusjohtaja Heikki Varonen ei pidä yhteistyösopimusten tekoa toivottavana kehityssuuntana.
– Mielestäni Helsingin keskustassa pitäisi pystyä toimimaan ilman tällaisia sopimuksiakin.
Hän sanoo, että tilanne on muuttunut viime aikoina entistä hankalammaksi, koska kiinalaiset ovat alkaneet perustaa pääkaupungin ydinkeskustaan omia koruliikkeitään.
– He vievät asiakkaat ensin omiin myymälöihinsä ja vasta sen jälkeen meille helsinkiläisille yrittäjille.
– Mutta Suomi on vapaa maa ja täällä saavat kaikki yrittää, Varonen toteaa.
Tiedätkö lisää aiheesta? Ota yhteys toimitukseen: helsinki@yle.fi.