Lapualainen Aatos Ämmälä on tehnyt pajupillejä jo yli 70 vuotta. Hänen käsissään soiva pilli syntyy muutamassa minuutissa.
Aina pilliä ei tarvitse tehdä kuitenkaan pajusta, vaan sen voi tehdä muistakin lehtipuista.
– Koivu, pihlaja tai miksei tammikin sovellu hyvin materiaaliksi. Lehtipuista irtoaa kuori herkemmin, sanoo Aatos Ämmälä.
"Kännykkä on vienyt sormien taidot"
Pajupillin tekeminen on helppoa ja mukavaa ajanvietettä. Täytyy kuitenkin muistaa, että puumateriaalin ottaminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen pitää olla maanomistajan lupa. Pillejä voi tehdä usemman kokoisia.
– Ohuemmasta saa korkeamman vihellyksen ja paksummasta matalaäänisemmän.
Aatos Ämmälä on huolissaan, että nuoremmat eivät enää tee perinteisiä pillejä.
– Kännykkä on vienyt sormien taidot. Suosittelenkin, että laitetaan ylioppilaskokeen reaaliin pajupillin teko, naurahtaa Aatos Ämmälä.
Helpot teko-ohjeet
Pajupilliä varten puun pitää olla mahdollisimman tuoretta. Silloin kuoren saa helpoiten irtoamaan päältä ehjänä.
Malliesimerkkinä voi käyttää nokkahuilua, joka on sointipään muodoiltaan samanlainen kuin esimerkiksi pajupilli.
1. Valitse mahdollisimman sileä ja suora oksan kohta, jossa ei ole silmuja.
2. Viillä toinen pää viistoksi eli huulille sopivaksi.
3. Tee kuoren päälle pieni kolo parin sentin päähän nokasta, että tiedät mihin kohtaan kaiverrat varsinaisen puhalluskolon.
4. Pyöritä puukolla viilto ympäri oksan noin viiden sentin etäisyydelle nokasta.
5. Naputtele puukon kahvaosalla kuorta, että saat vedettyä helpommin pois. Muista varovaisuus, että pysyy ehjänä.
6. Kaiverra sointikolo samalle kohtaa kuin merkkasit aiemmin puhallusaukon. Se kaiverretaan alkupäästä suorana noin puoleen väliin oksaa. Kolon vastapuoli pitää olla kourumainen.
7. Viillä oksan yläpintaa kololta suuaukolle hieman niin, että puhallusilma kulkee nokasta sointikoloon.
8. Laita kuori varovasti takaisin paikalleen. Se ei saa mennä rikki, koska sitten pilli ei soi.
9. Puhalla ja nauti soinnista.
