Talvi- ja jatkosodan aikana Karjalaan jäi paitsi evakoiden omaisuutta, myös kokonaisia kartanoita ja museoita esineineen. Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala on jäljittänyt, millaisia taideteoksia ja arvoesineitä puna-armeijan haltuun jäi.
– Sinne jäi muun muassa Monrepos`n kartano ja samoin Suur-Merijoen kartano irtaimistoineen. Lisäksi Viipurin taidemuseoon jäi noin sata taideteosta kultakaudelta, joita ei ehditty evakuoida. Joukosta löytyy muun muassa Albert Edelfeltin teoksia, kertoo Hannu Takala Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Viipurin lähistöllä sijaitseva Suur-Merijoen kartano oli rakennuksenakin mittaamattoman arvokas, sillä sen olivat suunnitelleet arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kansallisromanttinen rakennus on nykyisin raunioitunut.
– Sinne jäi kaikki huonekalut ja muut irtaimistot, jotka olivat aikansa huippujen tekemiä.
Rajan taakse jäi myös arvokkaita taideteoksia ja kokoelmia. Puna-armeija keräsi systemaattisesti sotasaalisvarastoja vallatuille alueille. Yksi suurimmista varastoista oli Monrepos`n kartanon alueella.
– Sinne koottiin kaikki sotasaaliit lähialueilta.
Hannu Takala on myöhemmin löytänyt Eremitaašin ja Venäjän etnografisen museon arkistoista merkintöjä sadoista esineistä ja taideteoksista, jotka olivat peräisin vallatuilta alueilta Suomesta.
– Heti talvisodan päätyttyä Eremitaašista lähetettiin asiantuntijoita Viipuriin arvioimaan saalista. He sitten lähettivät tiedot Leningradiin, että minkälaista esineistöä he haluaisivat kokoelmiin. Löysin lukuisia dokumentteja sisääntulevista esineistä.
Myös etnografisen museon tutkijat kiersivät Viipurissa, Sortavalassa ja Käkisalmessa. Takala löysi yli viiden sadan esineen listan, jonka tutkijat olivat koonneet.
Takala ei ole optimistinen arvoesineiden palautusten suhteen.
– Keski-Euroopassahan ihmiset peräävät omaisuuttaan valtioilta. Voihan sitä yrittää.