– Siinä vaiheessa, kun pääset pelaamaan, tulee hirveät kiksit, että vautsi, tämä on mahtavaa. Seuraavana aamuna, kun heräät, tunnet itsesi todella masentuneeksi ja hermostuneeksi, näin kuvailee pelaamisen herättämiä tunteita entinen rahapeliriippuvainen Jarmo.
Jarmo ei ole kuitenkaan miehen oikea nimi, sillä hän haluaa pysyä tuntemattomana. Syy tähän on selvä.
– Tämä on niin nolo asia, että useimmat ihmiset eivät uskalla puhua tästä asiasta kenellekään, eivätkä älyä hakeutua hoitoon.
Pelaaminen hiipi Jarmon elämään pikkuhiljaa.
– Aluksi olin maltillinen rahapelaaja, mutta se kärjistyi pahemmaksi ja pahemmaksi ja lopulta se oli todellinen ongelma. Pelasin aika paljon Pitkävetoa, kolikkoautomaatteja sekä lopulta melkein kaikkia pelejä, joita oli mahdollista pelata. Kaikki kelpasi, Jarno kuvaa addiktiotaan.
Tornion kaupungin A-klinikalla peliongelmaisten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Tällä hetkellä vajaa kymmenen prosenttia Tornion A-klinikan asiakkaista on kirjautunut hoitoon peliongelman vuoksi. Suurin osa peliongelmaisista on rahapelaajia, lisäksi nuorten keskuudessa on jonkin verran pelikonsolien ja tietokonepelien ongelmapelaajia.
– Ikävä kyllä hoitoon hakeudutaan kauhean myöhäisessä vaiheessa. Silloin ongelmat ovat jo aika syvällä, velkoja on paljon ja monet asiat ovat solmussa, päihdetyöntekijä Piia Bimberg Tornion A-klinikalta kertoo.
Pelaamisesta tuli elämän päätarkoitus
Jarmolle pelaaminen muodostui hiljalleen elämän päätarkoitukseksi. Pelaamiseen kului päivittäin kahdeksan tuntia, eikä vuoden aikana juuri vapaapäiviä tullut. Kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan ei ollut ja suhteet vanhoihin ystäviin hiipuivat. Peliongelmien aikaan Jarmolla sattui olemaan runsaasti rahaa käytössään, mutta lopulta myös rahavaikeudet astuivat mukaan kuvioon.
– Taloudelliset ongelmat kasvoivat pikkuhiljaa, en pystynyt ostamaan kaikkea, mitä halusin eli uusia vaatteita, ruokaa, kaikesta joutui tinkimään.
Monesti siellä on mielenterveysongelmia niiden taloudellisten ongelmien lisäksi.
Piia Bimberg
Jarmo on nyt tyytyväinen, ettei hän pahasta peliongelmasta huolimatta tullut koskaan lainanneeksi rahaa keneltäkään.
A-klinikalla työskentelevä Piia Bimberg kertoo, että peliongelmaisten velkasummat vaihtelevat kovasti. Usein kyse voi olla kymmenistä tuhansista tai jopa sadoista tuhansista euroista, mutta on myös niitä, joiden velat pyörivät tuhansien eurojen kieppeillä.
Bimberg kertoo, että peliongelmaisilla on elämässään usein myös muita ongelmia.
– Monesti siellä on mielenterveysongelmia niiden taloudellisten ongelmien lisäksi. Aika usein taustalla on masennusta, ahdistusta, paniikkihäiriötä ja unihankaluuksia.
On vaikea määritellä, edeltävätkö mielenterveysongelmat peliriippuvuutta.
– Tämä koskee varmaankin kaikkia riippuvuusongelmaisia, mutta usein ongelmat myös ruokkivat toisiaan. Peliongelmaisilla on usein myös päihderiippuvuutta ja sitten, kun päästään jostakin riippuvuudesta, käy niin, että päihdeongelmaiselle tulee peliriippuvuus tai peliriippuvaiselle päihdeongelma, Bimberg kertoo.
"En ollut iloinen jos voitin"
Jarmolle pelaamisessa tärkeintä ei ollut voittaminen.
– Kun minulla oli peliriippuvuus kaikkein pahimmillaan ja rahaa sattui olemaan hyvin käytössä, pelaaminen oli se kaikkein tärkein asia. En ollut iloinen, jos voitin, mutta en surrut suuria tappioitakaan, pelaaminen oli kaikkein tärkeintä.
Siinä vaiheessa oli niin paha olo. Minä olin todellakin maailman huonoin ihminen.
Jarmo, entinen peliriippuvainen
Rahavaikeuksien lisäksi peliongelma aiheutti Jarmolle uniongelmia.
– Jouduin yhdessä vaiheessa hakemaan lääkäriltä jo unitabletteja, mutta en kuitenkaan kertonut hänelle peliongelmasta.
Lopulta Jarmon taloudelliset ongelmat kasvoivat ja peliongelma alkoi aiheuttaa myös mielenterveydellisiä ongelmia.
– Siinä vaiheessa oli niin paha olo. Minä olin todellakin maailman huonoin ihminen. Totesin, että omin avuin tästä ei tule mitään.
Moni toipuva repsahtaa
Jarmo haki apua peliriippuvuuteensa A-klinikalta.
– Menin pari–kolme vuotta sitten ensimmäistä kertaa A-klinikalle Annen luo, joka on todella ihana ihminen. Me ruvettiin sitten yhdessä setvimään sitä ja pääsin oikein hyvään alkuun.
Yleensä peliongelmaan ei haeta apua itsenäisesti, vaan vasta jonkun patistamana.
– Meidän asiakkaidemme hoitoonohjauksessa on yleensä joku liikkeelle paneva taho, monesti siellä voi olla puolisoa, vanhempia, velkojia tai viranomaisia, mutta toki on myös peliongelmaisia, jotka hakeutuvat ihan oma-aloitteisestikin hoitoon, Tornion A-klinikan Piia Bimberg kertoo.
Jarmo kertoo, että lähes kaikilla riippuvuudesta irti pyristelevillä peliongelmaisilla tulee jossakin vaiheessa retkahdus. Näin kävi myös hänelle.
– Menin uudestaan Annen luo ja jatkoimme. Sitten pääsin mukaan voimavarakurssille. Se oli viikon mittainen kurssi, missä oli mukana asiantuntijoita.
Peliongelmaisen hoitosuhde kestää yleensä vuosia. A-klinikan lisäksi mukana on usein muitakin auttavia tahoja, kuten velkaneuvonta, sosiaalitoimi sekä mielenterveyspalvelut.
– Nämä eivät ole ongelmia, jotka ovat syntyneet yhdessä yössä, niin eivät ne hoidukaan yhdessä yössä, mutta ajan kanssa yleensä kyllä. Yleensä ne, jotka sitoutuvat hoitoon, saavat muutkin asiat kuntoon, Bimberg kertoo.
Nettirahapeleissä piilee suuri vaara
Jarmo kertoo lopettaneensa kurssin jälkeen pelaamisen lähes täysin. Nykyisin hän pelaa netissä vain shakkia, ja ilman rahapanosta.
– Sanotaan, että alkoholisti on aina alkoholisti ja pelureilla on vähän sama asia. Ei tästä varmaa ikinä pysty ihan täysin parantumaan.
Netissä Jarmo ei ole koskaan pelannut rahapelejä ja suhtautuu niihin erittäin kielteisesti.
– Nyt, kun jokainen pystyy pelaamaan omalla kotisohvalla, se on todella paha asia. Olen sitä mieltä, että nettirahapelit pitäisi kieltää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan digitaalisen ja rahapelaamisen raja hämärtyy etenkin nuorilla, sillä pelaamisen kenttä muuttuu nopeasti. Nettirahapelien haitallinen vaikutus on huomattu myös A-klinikalla. Netti on lisännyt uhkapeliongelmia, sillä verkossa pelimahdollisuuksia on tarjolla rajattomasti vuorokauden ympäri.
– Enää ei tarvitse lähteä kauppaan tai kauppakeskuksen pelihalliin pelaamaan. Omalla kotisohvalla voi pelailla aamua, yötä, netissä on paljon tarjontaa, Bimberg sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan mainonta normalisoi rahapelikulttuuria, minkä tiedostaminen vaatii kansalaisilta medialukutaitoa. A-klinikan Bimberg huomauttaa, että Suomessa rahapelikulttuuri on ihan omanlaisensa.
– Tällaista kulttuuriahan ei muissa Pohjoismaissa ole. Kun menet lähikauppaan Ruotsin Haaparannalla, niin pelikoneita ei ole siinä mittasuhteessa, kuin täällä.
Koittaako peliongelmaiselle tyhjyyden tunne, kun pelaamisen onnistuu lopettamaan?
– Tämä on sellainen asia, että pitää hankkia itselle uusia harrastuksia, järkevää tekemistä ja suunnata eteenpäin, Jarmo neuvoo.