Taiteilija Hugo Simberg vietti kesää ja työskenteli Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla kesällä 1917.
Perheensä kanssa Ähtärin Peränteen kylässä asuneelle taiteilijalle kesästä tuli viimeinen. Hän menehtyi aivoverenvuotoon Sarkolan talossa 12. heinäkuuta.
Simbergin viimeisestä päivästä 11. heinäkuuta 1917, samoin kuin koko kesästä, on melko vähän tietoa.
– Perimätiedon mukaan Simberg maalasi pitkän päivän ulkosalla. Käytyään iltalevolle hän sai sairaskohtauksen. Koska puhelimia ei ollut, apua lähdettiin hakemaan kirkonkylältä moottoripyörällä, kertoo Ähtärin nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Marika Puntala.
Lähin lääkäri asui vajaan 10 kilometrin päässä Peränteeltä Ähtärin kirkonkylällä.
– Apu tuli, mutta ei ehtinyt tarpeeksi ajoissa, Puntala sanoo.
Muistomerkki kuolinpaikalla
Sarkolan talo Peränteen kylässä on purettu 1989. Talon paikalla on vielä vanha maakellari ja portaat. Jonkun tiedon mukaan Simberg olisi kuollut juuri näille portaille.
Sunnuntaina vanhojen alkuperäisten portaiden viereen paljastettiin Hugo Simbergin muistomerkki kunnioittamaan taiteilijan työtä ja elämää.
Muistomerkin luonnoksen ja siihen kiinnitetyn laatan tekstin on suunnitellut taiteilijan pojanpoika Jan Simberg.
– Mielestäni maalausteline on hyvin Simbergiin liittyvä, Jan Simberg sanoo. Laatassa on teksti "Hugo Simberg - täältä Tuonelaan 11.7.1917 - tog sig till Hades".
Ähtäristä olisi voinut tulla kesänviettopaikka
Jan Simberg ei tavannut koskaan isoisäänsä. Hän tietää Hugo Simbergin kuitenkin olleen hyvä isä, joka hoiti lapsiaan ja perhettään aina, kun ehti.
– Hänellä oli jatkuva kova kiire, koska hän teki niin paljon maalauksia ja etsauksia, Simberg sanoo. Jan Simbergin mukaan Hugo Simbergin tuotannossa oli noin vuonna 1915 kausi, jolloin tämä kuvasi hyvin jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita.
Jan SImbergin mukaan on mahdollista, että Ähtäristä olisi tullut Simbergille kesänviettopaikka myös kesän 1917 jälkeen, jos elämä olisi sen sallinut.
– Hän oli Niemenlautassa kaikki muut kesät, mutta viimeisenä kesänä siellä hänen isänsä kuoli tapaturmaisesti. Se oli yksi syy, miksi hän ei halunnut mennä sinne, vaan etsi muuta, Jan Simberg sanoo.
Hugo Simbergin perheen kanssa Ähtärissä oli taiteilija Eemu Myntti vaimonsa kanssa. Myntin ja Simbergin vaimot olivat siskokset.
– Eemu Myntti jatkoi oleilua [Ähtärissä] tuon kesän jälkeenkin. Hän hankki täältä kesäateljeen ja maalasi täällä useaan otteeseen. Ja hänen vaimonsa jäi huvilaan asumaan Myntin kuoleman jälkeen, Marika Puntala kertoo.
Tuleville sukupolville
Nyt paljastetun muistomerkin suunnittelu alkoi Ähtärissä pari vuotta sitten. Kun asiaa kysyttiin Hugo Simbergin perillisiltä, nämäkin suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti.
– Koimme, että Ähtärissäkin täytyy Simbergiä kunnioittaa. Hänen yhteytensä Ähtäriin on jäänyt aika hämärän peittoon, Marika Puntala sanoo.
Muistomerkin ovat toteuttaneet yhteistyössä Ähtärin kaupunki, Ähtäri-seura ja Peränteen kyläseura. Peränteen kyläseura on luvannut, että se hoitaa jatkossa muun muassa muistomerkin ympäristön ylläpidon.
– Muistomerkki tuo tietoisuuden siitä, että Ähtäri on ollut osa merkittävää taiteilijoiden seutua silloin 100 vuotta sitten. Koen tärkeänä, että se jää näkyville myös tuleville sukupolville, sanoo Peränteen kyläseuran puheenjohtaja Mikko Annala.
