Pian kello 14 jälkeen tulleet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) pikaviestit eivät yllättäneet. Hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei jatku.
Johtopäätös perustui aamupäivän parituntisiin keskusteluihin perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa.
Itse neuvotteluista ei ole pukahdettu vielä mitään, mutta jo eilisestä iltapäivästä lähtien oli selvää, että tiet eronnevat. Pääministeri Juha Sipilä julkaisi radiohaastattelussa tähän liittyvän prosessikaavionsa. Siinä ensimmäinen vaihtoehto oli neuvottelujen kautta yhteistyön jatkuminen uuden perussuomalaisjohdon kanssa.
Mutta se oli vain ensimmäinen eikä suinkaan ainoa vaihtoehto. Ja siinä ilmoituksessa piili jo nyt julkistetun ratkaisun enteet. Pääministeri oli varautunut jo vaihtoehtoihin, että hallituspohja vaihtuu tai että joudutaan jopa uusiin vaaleihin. Sellaisia ei pääministerin asemassa sanota ääneen turhan päiten.
Viisikko ja nuiva manifesti
Perussuomalaisten Halla-aho tulkitsi puheet niin, että jos kerran hallitusohjelmaan sitoutuminen ei riitä, niin silloin hallituskumppanit kaatavat hallituksen, koska eivät pidä perussuomalaisten uuden johtoviisikon naamoista. Viisikon, josta osa oli mukana julkaisemassa maahanmuuttajavastaista, niin kutsuttua nuivaa manifestia ja loput symppasivat sitä.
Sipilän mukaan nykyisessä pikamuutosten maailmassa hallitus ei voi työskennellä pelkkä hallitusohjelma kourassaan, vaan asioita joudutaan päättämään myös lennossa. Silloin hän vaatii, että koko kolmen puolueen porukka sitoutuu pitämään EU:ta Suomen tärkeimpänä viiteryhmänä. Sipilän mukaan yhteinen pitää olla myös näkemys siitä, että sotaa pakenevia autetaan.
Halla-aho toisti moneen kertaan, että hallitusohjelman ja 80-kohtaisen maahanmuuttopolitiikan kiristysohjelman toteuttaminen riittää.
EU-vastaiset valmistelut jatkuivat
Mutta samanaikaisesti perussuomalaiset jatkoivat oman sanomansa levitystä. Sunnuntaiaamun ministerien kyselytunnilla kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho piti ihan hyvänä ideaa, jonka mukaan PS:n seuraavaan vaaliohjelmaan kirjoitetaan vaatimus brittityyppisen, EU-eroon tähtäävän kansanäänestyksen järjestämisestä myös Suomessa.
Vielä viime viikolla Jussi Halla-aho ymmärsi radio-ohjelmassa niitä poliiseja, jotka kirjottelevat rasistisia kommentteja maahanmuuttajista poliisin suljetussa Facebook-ryhmässä. Halla-ahon mukaan jossain niitä paineita pitää voida purkaa.
Ei. Nyt ei näytä siltä, että PS:n hallitustaival tyssäsi uuden puheenjohtajiston eli Jussi Halla-ahon, Laura Huhtasaaren, Teuvo Hakkaraisen ja Juho Eerolan naamoihin. Se tyssäsi heidän ajatuksiinsa ja arvoihinsa EU-yhteistyöstä ja muunmaalaisiin ihmisiin suhtautumisesta.
Jussi Halla-aholle hallitukseen kuuluminen ei ollut itseisarvo ja hänen tilanteessaan oppositio voi itse asiassa olla houkuttavampi paikka. Brysselistä voi johtaa oppositiopuoluetta ja valmistaa tiukkaa linjaa seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Nykyisille PS-ministereille Timo Soinille, Jussi Niinistölle, Sampo Terholle, Pirkko Mattilalle ja Jari Lindströmille paikka voi olla tiukempi. Viikonloppuna heidät heitettiin syrjään oman puolueen päätöksenteosta, nyt hallituksesta.