Pelko oman työpaikan kohtalosta on kasvanut Tieteentekijöiden liiton jäsenistössä, ilmenee liiton tekemästä kyselystä. Pysyvissäkin palvelussuhteissa työskentelevistä useampi kuin joka kolmas ja yliopistoissa työskentelevistä peräti 61 prosenttia koki kyselyssä oman työpaikkansa uhatuksi.
Yliopistoissa työskentelevistä liiton jäsenistä 58 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Pysyvien työsuhteiden määrä on kasvanut opetushenkilöstöllä, mutta vähentynyt tutkijoilla.
Työttömyysjaksot pidentyneet
Joka neljäs Tieteentekijöiden liiton jäsen on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2010 joka kuudes ja vuoden 2013 kyselyssä lähes joka viides oli ollut työttömänä kahden edeltävän vuoden aikana. Työttömyyskaudet ovat myös pitkittyneet.
Yliopistojen lukuisat yt-neuvottelut ja irtisanomiset näkyvät kyselyn tuloksissa. Henkilöstön vähentäminen on johtanut siihen, että jäljelle jäävien työkuorma on kasvanut. Osalla hallinto ja opetus vievät kaiken ajan, eikä aikaa jää tutkimukseen.
Tohtorikoulutettavat valittavat liian lyhyitä sopimuksia, jotka eivät anna työrauhaa väitöstyön tekemiseen, joka vie keskimäärin neljä vuotta.
Tutkijat stressaantuneita
Tutkijoista ja opettajista 46 prosenttia ilmoitti kokeneensa vastaushetkellä työstressiä joko paljon tai erittäin paljon. Etenkin tutkijoiden kohdalla työn kuormittavuus on jatkuvasti lisääntynyt. Hyvin moni onkin harkinnut siirtymistä pois yliopistoista.
Määräaikaisuus, palvelussuhteen epävarmuus ja rahoituksen hakeminen vievät huomattavasti resursseja.
Etenkin opettajat kaipaavat lisää henkilöstöä ja ero edelliseen kyselyyn on suuri: vuoden 2013 kyselyssä opettajista 40 prosenttia katsoi henkilöstön lisäämisen parantavan heidän hyvinvointiaan, nyt 60 prosenttia.
Työtyytyväisyys kuitenkin hyvä
Kaikesta huolimatta kaksi kolmesta on joko melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkaansa. Työilmapiiri näyttää hieman kohentuneen verrattuna aiempiin liiton jäsenkyselyihin. Työ on mielekästä, mutta sitä on liikaa. Työt jatkuvat usein iltaisin ja viikonloppuisin kotona.
Vaatimukset tutkimuksen, opetuksen ja rahoitushakujen suhteen koetaan yhdelle ihmiselle epärealistisena.
Ulkomaalaiset tieteentekijät tyytymättömämpiä
Jäsenkyselyyn vastanneet ulkomaalaistaustaiset olivat tulleet Suomeen mielenkiintoisen työn perässä, mutta olivat tyytymättömämpiä omaan yliopistoonsa kuin suomalaiset. Määräaikaisia heistä oli peräti 82 prosenttia. Se aiheuttaa usein tai lähes koko ajan haitallista työstressiä ja epävarmuutta.
Yli puolella ulkomaalaisista on puutteelliset tiedot työoloista.
– Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista vastaajista ei koe kuuluvansa työyhteisöön. Jos yliopistot haluavat todella kansainvälistyä, on ulkomaalaistaustaisten integroimiseen yliopistoihin panostettava ja huolehdittava työolosuhteista, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.
Tieteentekijöiden liiton seitsemäs koko jäsenistön kattava jäsenkysely toteutettiin marraskuussa 2016. Kyselylomakkeita postitettiin 6 755 kappaletta. Vastausprosentti 28 on sama kuin edellisessä vuonna 2013 toteutetussa kyselyssä. Liiton jäsenet työskentelevät yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa sekä valtion ja kunnan palveluksessa. Yleisin ammattinimike on yliopistonlehtori.
