Vieläkö muistatte kokoomuksen Alexander Stubbin? Siis sen kaverin, jota pääministeriksi tultuaan patisteltiin järjestämään uudet vaalit? Stubb torjui vinkit edesvastuuttomina, mutta en muista hänen pitäneen ajatusta sinänsä mahdottomana.
Muistuuko mieleen keskustan Juha Sipilä, joka alle puolen vuoden pääministerikokemuksella uhkasi "kävellä aamulla presidentin luo", jos kokoomus ei taivu sote-kiistassa? Sipilän prosessikaaviossa lienee tuolloin ollut kokoomuksen vaihtaminen taipuisampiin kristillisdemokraatteihin ja ruotsalaisiin, mutta oppositiosta peräänkuuluteltiin silloinkin uusia vaaleja.
Eikä Sipiläkään tainnut vielä silloin pitää täysin kummallisena ajatusta siitä, että pääministeri tuosta vain vislaisi pelin poikki ja julistaisi uudet vaalit.
Jonkinlaista jöötä on tässä yrittänyt pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
**Myös tällä kertaa **uusia vaaleja ovat vaatineet ainakin vihreiden väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö ja vasemmistoliiton Li Andersson. SDP:n Antti Rinne puolestaan kiirehti ilmoittamaan, että SDP on valmis hallitukseen vain vaalien kautta, mikä sinänsä ei tietysti sisällä vielä vaatimusta ennenaikaisesta vaaliuurnille menosta.
Jonkinlaista jöötä on tässä yrittänyt pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana (1993-1995) ja oikeusministerinä (1995-1996) tietää tietysti tarkoin, millaisin edellytyksin ennenaikaisiin vaaleihin on perustuslain mukaan tarkoitus mennä tai ajautua. Niinistö oli myös perustuslakivaliokunnan jäsen jo silloin, kun eduskunnan hajottaminen säädettiin tapahtuvaksi "pääministerin perustellusta aloitteesta".
**Perustuslain teksti **sinällään ei vielä sen säätäjien aivoituksia selvitä. Vaatimuksia sille, että presidentti määräisi ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettaviksi on tasan kolme:
1) Pääministerin pitää tehdä asiasta **perusteltu **aloite.
2) Presidentin pitää kuulla eduskuntaryhmiä.
3) Eduskunnan pitää olla koolla (ei siis esimerkiksi valtiopäivien välisellä istuntotauolla).
Niinistön tulkinta on viime päivinä ollut koko ajan selkeä. Jos hallitus eroaa, ensin katsotaan löytyykö nykyisestä eduskunnasta jokin toinen hallituspohja.
**No nyt on tietysti **kiusaus arvata, että Sipilä ei halua uusia vaaleja, koska ne saattaisivat romuttaa sote- tai jopa maakuntauudistuksen. Tai jonkun muun keskustalle tärkeän hankkeen. Tai tuottaa muuten vain harmillisen vaalitappion.
Yhtä hyvin voi tietysti kysyä, miksi juuri Ville Niinistö on niin innokas sukeltamaan ennenaikaisiin vaaleihin. Voisiko vastikään viidentoista prosentin haamurajan puhkaissut vihreiden gallupkannatus selittää intoilua?
Mutta miksi Sauli Niinistö sitten on niin nihkeä? Ehkä siksi, että hän varmaankin muistaa myös perustuslain 26. pykälään vuoden 1990 valtiopäivillä liitetyt perustelulausumat.
– Eduskunta edellyttää, että eduskunnan hajottamista koskevan asian esille ottamisen aiheena saattaa olla vain pitkäaikainen, lähinnä poliittisen hallituksen muodostamisvaikeutena ilmenevä parlamentaarinen kriisi tai muunlaisesta syystä eduskunnan toimintakykyyn tai kokoonpanoon kohdistuva kiistaton epäluulo ja yleensä myös oletus siitä, että eduskunnassa pidetään hajotusta laajasti aiheellisena.
Varmemmaksi vakuudeksi eduskunta edellytti vielä aivan erikseen seuraavaa:
– Valtioneuvoston omat sisäiset tai ulkoiset toimintavaikeudet eivät lähtökohtaisesti saa johtaa eduskunnan hajotukseen. Eduskunta edellyttää, että edellä mainitun kaltaista hallituskriisiä tai eduskunnan ja hallituksen välistä kiistaa ei pyritä ratkaisemaan eduskunta hajottamalla tai tällä uhkaamalla. Tarvittaessa on muodostettava uusi valtioneuvosto, ja vasta ylivoimaiset vaikeudet muodostaa toimintakykyistä hallitusta saattaisivat johtaa eduskunnan hajotukseen.
**Itsenäisen Suomen historian **ensimmäiset eduskuntavaalit 1919 järjestettiin ennenaikaisesti valtionhoitaja Mannerheimin hajotettua eduskunnan. Siihen oli tietysti kohtuullisen pätevä syy, kun osa kansanedustajista oli ammuttu ja vielä suurempi osa paennut Neuvosto-Venäjälle.
Mistään likimainkaan saman mittakaavan kriisistä ei nyt tietenkään ole ollut kyse. On siis kohtuullisen oikeutettua todeta, että perustuslain perustelujen mukaisia ylivoimaisia vaikeuksia muodostaa toimintakykyistä hallitusta ei nyt nähty.
Julkisessa keskustelussa on vedottu siihen, että äänestäjien mielipiteet ja yleinen tilanne ovat viime eduskuntavaaleista muuttuneet.
Mitähän siitäkin seuraisi, jos uudet vaalit julistettaisiin summamutikassa aina silloin, kun Ylen käppyrät sojottavat mukavasti?
Saattaahan se niinkin olla, mutta perustuslaista on silti kyllä turha etsiä perusteluja uusiin vaaleihin.
Mitähän siitäkin seuraisi, jos uudet vaalit julistettaisiin summamutikassa aina silloin, kun Ylen gallupit sojottavat mukavasti?
Ei tässä nyt sentään missään Britanniassa olla.
kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja