Nuorten pahoinvointi näkyy lastenpsykiatriassa lisääntyneinä lähetteinä ja Suomen Mielenterveysseuran puhelin-chattiin tulevien yhteydenottojen määrässä.
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian johtava psykologi Sirpa Sammalo kertoo, että tänä vuonna on tullut paljon enemmän lähetteitä lastenpsykiatriaan kuin aikaisempina vuosina.
– Ajattelen, että on paljon monenlaista, mistä lasten vanhemmat eivät tiedä. On vaikeampaa erottaa, mikä kuuluu lapsille, mikä nuorille ja mitkä ovat aikuisten asioita. Pelkään, että lapset ja nuoret joutuvat liian aikaisin ottamaan vastuuta asioista.
Tytöt ottavat meille yhteyttä valtavan paljon enemmän kuin pojat
Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikön Satu Raappana
Lapsille haitalliset nettipelit sekä seksiä, itseävahingoittavaa toimintaa ja väkivaltaa sisältävät sivustot ovat Sammalon mukaan esimerkkejä näistä negatiivista ilmiöistä, joista vanhemmat eivät aina tiedä.
Sosiaalinen media ja bloggaajat puhuttavat myös hänen vastaanotollaan käyviä lapsia ja nuoria.
– Jos esimerkiksi sairastaa anoreksiaa, löytää netistä sivuston, missä näytetään, miten voi laihduttaa kaikista tehokkaimmin.
Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikön Satu Raappanan mukaan tytöt ottavat yhteyttä huomattavasti yleisemmin kuin pojat. Tammi-toukokuussa yhteydenoton yrityksiä Suomen Mielenterveysseuran Sekasin -chattiin tuli yhteensä yli 45 000. Läpipäässeistä yhteydenottajista yli 80 prosenttia on tyttöjä.
– Tytöt ottavat meille yhteyttä valtavan paljon enemmän kuin pojat.
Nettipelistä viiltelyä
Maaliskuussa Itä-Uudenmaan poliisi varoitti Facebook-sivuillaan Blue Whale -nimisestä pelistä, joka yllyttää pelaajia vahingoittamaan itseään. Peli oli tuolloin aiheuttanut ahdistusta vantaalaisessa koulussa. Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikön Satu Raappanan mukaan joissakin yhteydenotoissa on puhuttu tästä nettipelistä.
– Joidenkin nuorten kanssa on asiasta keskustelu ja nuoret ovat olleet osallisena netissä jossakin peleissä joissa on sentyyppisiä tehtäviä. Onko kyse ”oikeasta pelistä” vai uutisoinnin myötä syntyneistä jutuista, mahdotonta sanoa, Raappana sanoo.
Pelit eivät häviä. Netissä on paljon hyvää ja paljon pahaa. Monesti asiat tulevat poliisin syliin oireiluna
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan itsemurhapeli ei ole enää noussut esille. Poliisihallituksessa asiaa on selvitetty.
– Ei ole tullut mitään semmoista erityistä sen tiimoilta. Voi olla parempia valmiuksia näihin asioihin puuttua ja löytyy vastuullisuutta.
Silti Heikkinen harmittelee netin vaaroja.
– Pelit eivät häviä. Netissä on paljon hyvää ja paljon pahaa. Monesti asiat tulevat poliisin syliin oireiluna. Se voi olla häiriökäyttäytymistä tai ongelmia, jotka nousevat esille. Poliisin pitää olla valveutunut ohjatessaan nuoria oikeiden viranomaisten huostaan.
Viiltely on merkki pahoinvoinnista
Suomen Mielenterveysseuran yhteydenotoista reilu 20 prosenttia liittyi itsetuhoisuuteen, viiltelyyn ja itsemurha-ajatuksiin.
– Viiltely näkyy näissä yhteydenotoissa usein, sanoo Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana.
Myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian johtava psykologi Sirpa Sammalo kertoo, että hänen tietoonsa on tullut, että erityisesti nuoret tytöt olisivat viillelleet itseään nettipelien pelaamisen takia.
Itsetuhoisuus voi olla hyvin syvällä psyykessä. Se on tapa kontrolloida huonoa oloa
HYKSin lastenpsykiatrian johtava psykologi Sirpa Sammalo
– Lapset menevät näihin peleihin ja saattavat jopa ruveta viiltelemään. Viiltely usein huomataan, jos osataan katsoa. Nuoret osaavat pitää monia asioita salassa, Sammalo sanoo.
Keskimäärin itseä vahingoittava toiminta aloitetaan 12–15-vuotiaana. Se voi näkyä pinnallisina naarmuina, viiltoina tai palovammoina, ruhjeina tai pahoina kudosvaurioina. Monilla itseään vahingoittavilla on vaikeuksia säädellä omia tunteita. Sammalo kuitenkin muistuttaa, että viiltely voi olla oire jostain muustakin kuin itsetuhoisuudesta.
– Itsetuhoisuus voi olla hyvin syvällä psyykessä. Viiltely taas voi olla tapa kontrolloida huonoa oloa. Sillä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä itsetuhoisuuteen. Onhan se huonovointisuuden merkki ja täytyy ottaa vakavasti.
Sosiaalinen media on hyvä ja paha
Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappanan mukaan tärkeintä olisi tehdä mielenterveydestä, vaikeuksista ja kriiseistä puhumisesta hyväksyttävää. Mielenterveysongelmiin liittyy ennakkoluuloja, jotka olisi hyvä poistaa.
– Tämä toteutuu vain jos nuorille on tarjolla riittävän matalan kynnyksen auttamistahoja.
Nuorten huolet eivät noudata virka-aikaa
Suomen Mielenterveysseuran verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana
Suomen Mielenterveysseura järjestää Nuoren mielen ensiapu -kursseja, jotka ovat maksuttomia. Sekasin -chat on puolestaan päivystävä palvelu nuorille, joka on auki lähes vuorokauden ympäri.
– Nuorten huolet eivät noudata virka-aikaa, Raappana sanoo.
Aito kiinnostuminen tärkeää
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan johtavan psykologin Sirpa Sammalon mukaan perheiden täytyisi olla aidosti kiinnostuneita, mitä lapselle kuuluu ja missä lapsi menee. Jos vanhemmilla on rankka tilanne, toivoo Sammalo, että koulussa olisi aikuinen, joka voisi ohjata lapsen palvelujen piiriin.
– On tärkeää, että jokainen voisi olla turvallisessa ympäristössä.
Poliisin mukaan oireilun taustalla on monesti lähiväkivaltaa, perheväkivaltaa tai mielenterveysongelmia. Tähän on viime aikoina puuttunut esimerkiksi poliisin Ankkuri-tiimi, jonka asiakkaat ovat rikoksia tehneitä, oireilevia nuoria.
– Kannattaa seurata, missä ja kenen kanssa nuori liikkuu, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen sanoo.