Supo päivitti uhka-arviotaan viimeksi marraskuussa 2015, jolloin Supo määritteli uhan kohonneen, mutta edelleen "matalaksi".
Keskiviikkona Supo otti julkisesti käyttöön neliportaisen asteikon, jonka avulla Supo viestii senhetkisen terrori-iskun uhkan tasoa. Tällä hetkellä uhka on Supon mukaan Suomessa tasolla kaksi, eli ”kohonnut”.
Tulisiko kansalaisten olla peloissaan?
Vaikka uhka on kohonnut, kansalaisten ei Supon mukaan tarvitse olla vielä huolissaan.
– Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimpia maita ja terrorismin tilanne on eurooppalaisittain edelleen hyvä. Eli en näe erityistä syytä huoleen, Supon päällikkö Antti Pelttari muistutti keskiviikkona.
Jos uhka-arvio nousisi neljännelle tasolle, eli korkeaksi, se tarkoittaisi välitöntä terrori-iskun uhkaa ja laajamittaisia viranomaistoimia.
Miksi Supo päättelee uhkan kohonneen?
Suojelupoliisi listasi keskiviikkona syitä kohonneeseen uhka-arvioon.
Yksi on se, että Supon seurannassa olevien kohdehenkilöiden määrä on vuodesta 2012 lähtien kasvanut 80 prosentilla. Kohdehenkilöitä on Supon mukaan nyt 350. Helmikuussa Supo arvioi määrän olevan 300. Kohdehenkilöiden kytkökset kansainväliseen terroristiseen toimintaan ovat Supon mukaan myös aiempaa suoremmat. Vakavimman uhan muodostavat Supon mukaan yksittäiset toimijat ja pienet ryhmät, jotka saavat inspiraatiota Isiksen kaltaisen järjestön propagandasta.
Toinen syy on se, että Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.
Kolmas syy on se, että Suomi ei enää ole tuntematon maa Isiksen kaltaisen järjestön silmissä. Supon tutkijan Pekka Hiltusen Suomi esiintyy yhä useammin osana viholliskuvaa Isiksen kaltaisen järjestön propagandassa. Tällaista propagandaa on esimerkiksi Isiksen julkaisema Dabiq-lehti.
Keitä Supon mainitsemat ”kohdehenkilöt” ovat?
Kohdehenkilöillä Supo tarkoittaa esimerkiksi Suomesta Syyriaan ja Isikseen lähteneitä vierastaistelijoita, jotka ovat ennen matkaa tai sen aikana radikalisoituneet. Suomesta lähteneistä vierastaistelijoita on viime vuosina noussut erityisesti Isiksessä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.
Kohdehenkilöitä ei välttämättä epäillä terroristisesta toiminnasta. He voivat kuitenkin olla radikaalien järjestöjen tukijoita, ja heillä voi olla välillinen yhteys näihin. Supon mukaan yhä suurempi osa kohdehenkilöistä on kuitenkin joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistumiseen, tai saanut terroristista koulutusta.
Miten kohonnut uhka-arvio näkyy katukuvassa?
Toistaiseksi kohonnut uhka-arvio näkyy esimerkiksi kasvaneina turvatoimina yleisötilaisuuksissa. Euroopassa tämän ja viime vuoden aikana tehty terrori-iskuja esimerkiksi ajamalla kuorma-auto väkijoukkoon, minkä vuoksi Suomen poliisi tulee todennäköisesti asettamaan yleisötapahtumiin betoniporsaiden tapaisia kulkuesteitä. Esimerkiksi Turun joulurauhan julistuksessa poliisi sulki kadun rekka-autoilla.
Myös rajatarkastuksia on tehostettu sekä Suomen ja Venäjän välillä, että Suomeen EU-maista tulevien henkilöiden kohdalla. Rajaviranomaiset käyttävät tarkastuksissa hyväkseen Supon profilointia.
Vaikuttaako uhka-arvio Suomen muslimien arkeen?
Supon uhka-arvio liittyy ennen kaikkea islamistisen terrorismin uhkaan. Supon päällikön mukaan se ei tarkoita, että Suomen muslimit olisivat erityisen tarkkailun alla.
– Olemme kiinnostuneita vain radikaalista islamistisesta terrorismista, jossa on terroristista toimintaa ja toimintaa joka Suomen lainsäädännön mukaan on laitonta.
Mitä keinoja viranomaisilla on terrori-iskujen estämiseen?
Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, joka on määrä hyväksyä ensi syksyllä.
Lainsäädännön myötä Supon toimivaltuudet laajenisivat tietoverkkotiedusteluun, johon tarvittaisiin aina tuomioistuimen lupa. Suojelupoliisi voisi harjoittaa myös esimerkiksi peitetoimintaa.
Tiedustelua olisi määrä käyttää silloin, mikäli Suomen kansallinen turvallisuus on uhattuna.
Myös armeija on saamassa uusia työkaluja kansallisen turvallisuuden takaamiseen. Uuden lain mukaan sotilastiedustelun tarkoitus on seurata turvallisuusympäristön muutoksia.
Poliisi tekee myös työtä sen eteen, että niillä olisi luottamukselliset välit esimerkiksi uskonnollisiin yhteisöihin
Terrori-iskujen tekijöillä ei kuitenkaan ole välttämättä tiiviitä kytköksiä terroristisiin järjestöihin, vaikka ne ottavatkin ”kunnian” iskuista. Supo myöntääkin, että kaikkien uhkien ennaltaehkäisy on mahdotonta.
– Valitettavasti avoimessa yhteiskunnassa kaikkia iskuja ei kyetä estämään, Supon päällikkö Pelttari totesi keskiviikkona.
Milloin uhka-arvio laskee?
Tuskin ihan pian, toteavat viranomaiset.
Supo tiedotti keskiviikkona, että terrori-iskun uhkakuvan nousussa on kyse vuosikymmenien trendistä, hetkellisen hypähdyksen sijaan.
Tämä johtuu siitä, että Isiksen kaltaisen järjestön synnyttäneet Lähi-idän konfliktit eivät rauhoitu vielä vuosiin. Ne ruokkivat radikalisaatiota kansainvälisesti pitkään sen jälkeen kun Isiksen kaltainen järjestö on tuhottu, viranomaiset toteavat.