Yksi koiranomistajan suurista huolista on, miten lemmikki pärjää kotona yksin. Ikävöikö koira omistajaa tai tekeekö se tuhoja päivän aikana. Varsinkin koirista on tullut keskeisiä perheenjäseniä ja koiran hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät kysymykset kiinnostavat omistajia entistä enemmän. Lemmikkieläinbisnes on nousukiidossa.
Jo nyt myynnissä on esimerkiksi koirien hyvinvointia mittaavia pantoja ja laitteita, joilla voi leikkiä koiran kanssa etänä sekä koirien tarpeet huomioivia automalleja. Onpa maailmalla lanseerattu jopa tv-ohjelmaa koirille.
Suomalainen vastaus lemmikkien älyteknologiaan on Turre&Toivoset 2.0. –hanke, joka alkoi keväällä. Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Mikko Ruohonen Tampereen yliopistosta sanoo, että teknologiassa on vielä aukkoja. Koirien hyvinvoinnin mittaaminen pitäisi viedä entistä älykkäämmälle tasolle. Suomi halutaan nyt teknologian kovimpaan kärkeen.
– Tästä johtuen olemme tutkijatiimin kesken ryhtyneet jo kaksi vuotta sitten ideoimaan hanketta. Suomessa on paljon it-osaamista ja myös uutta sensori- ja biosensoriosaamista.
Ruohosen mukaan ensimmäinen vaihe on mittaustulosten analyysi. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimusta siitä, minkälaista tietoa voidaan luotettavasti saada koirasta eri mittareilla ja minkälainen mittauslaitteen tulisi olla.
– Tärkeintä on se, että mittaustietoa pystytään keräämään riittävästi ja arvioimaan sitä vaikkapa eri koirarotujen välillä. Meillä on paljon sellaisia nimeltä mainitsemattomia tuotteita, jotka väittävät tekevänsä monenlaisia asioita, joista ei kuitenkaan loppujen lopuksi saada luotettavaa, tutkittua tietoa ulos. Meillä ei tietenkään ole tarkoitus ampua ketään alas vaan tehdä akateemista tutkimusta siitä, mikä on mahdollista ja mitä tietoa voidaan tämän hetken tilanteessa saada lemmikistä kuten koirasta.
Seitsemän eri tehtävää
Hankkeessa testataan kesän aikana erilaisia aktiivisuus- ja sykemittareita. Lemmikin voi ilmoittaa testeihin varasijalle, koska suosio on ollut suuri. Osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta mittareista. Testit tehdään Helsingissä kesäkuukausien aikana.
Koirille annetaan seitsemän eri tehtävää, joihin jokaiseen paneudutaan kolmen minuutin ajan. Tehtävät ovat istuminen, paikallamakuu, seisominen, kävely, ravaaminen, leikkiminen ja namien etsiminen.
– Koirat suorittavat tehtävät omistajan kanssa ja testaajan ohjauksessa. Kaikki videoidaan. Koirille on puettu pari jo markkinoilla olevaa aktiivisuusmittaria. Meillä on myös tutkimuskäyttöön tarkoitettuja laitteita, joissa on kiihtyvyysanturi, gyroskooppi, magnetometri ja sydänsähkökäyrä, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanni Somppi sanoo.
Sompin mukaan tarkoitus on kerätä dataa eri käyttäytymisten aikana. Dataa voidaan käyttää myöhemmin tuotekehittelyyn.
– Nyt haetaan tutkittua, tieteellistä tietoa.
Tulkintaan syvyyttä
Sompin mukaan lopullinen tuote voisi olla pantaan tai valjaisiin kiinnitettävä tai vaikkapa jonkinlainen älyvaate.
– Tuotteen datan pitäisi olla omistajan helposti tulkittavissa. Pelkkä tieto koiran liikkumisesta ei vielä kovin paljon kerro, vaan tulkinnassa pitäisi olla enemmän syvyyttä.
Sompin mukaan olisi mielenkiintoista pystyä seuraamaan esimerkiksi koiran toipumista leikkauksesta, eroahdistusta tai palautumista fyysisestä rasituksesta. Uraauurtavaa olisi, jos tulevaisuudessa teknologia mahdollistaisi koiran kokeman kivun arvioinnin. Tutkimusryhmä ei pidä tätäkään mahdollisuutta poissuljettuna, ainakaan pidemmän aikavälin tavoitteena.
– Toivottavasti tätä aktiivisuus- ja liikedataa voisi myös käyttää koiran persoonallisuuden piirteiden arviointiin tulevaisuudessa, Somppi sanoo.
Prototyyppi jo kehitteillä
Mittausaineiston luotettavuus ratkaisee sen, millaista älylaitetta koirille aletaan kehittämään. Tutkimusryhmällä on jo prototyyppi kehitteillä.
Professori Ruohosen mukaan mitään tiettyä lopputuotetta ei kuitenkaan ole naulattu kiinni vaan tuote voisi periaatteessa olla esimerkiksi tekniikkaa avuksi koiran yksinoloon, eläinlääkäreille hoitotilanteeseen tai vaikkapa toipumista tukeva digipalvelu tai teknologia.
Käynnissä on parhaillaan myös koiraperhekysely, jossa tutkijaryhmä selvittää, mitkä asiat lemmikin hyvinvoinnissa kiinnostavat ja mitä koira-arkea helpottavia teknolgioita tai digipalveluita kuluttajat toivovat.
– Tarkoituksena on rakentaa suomalainen ekosysteemi, jossa tuodaan yhteen tiettyjen alueiden ekspertit. Tässä on harvinainen yhdistyminen kyseessä.
Taustalla on ilman muuta liiketoiminnallinen näkökulma ja mahdolliset kansainväliset vientituotteet.
Tutkijoilla tiukka aikataulu
Monitieteellisen tutkimuksen toteuttaa neljä tutkimusryhmää Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Helsingin yliopistosta.
Hanke etenee rivakasti ja suunnitelmat ovat suuret. Yhteydet Pohjoismaihin on jo avattu ja Iso-Britannian markkinoita tutkitaan parhaillaan. Suuri potentiaali löytyy Ruohosen mukaan myös Yhdysvalloista.
– Tarkoitus on koeponnistaa sen eteen, että saataisiin aikaan yhteisö, joka suunnistaisi Pohjoismaiden markkinoilta maailmalle.Olemme arvioineet, että Suomen markkinat teknologiatuotteelle olisivat kooltaan yli kymmenen miljoonaa euroa.
Hankkeen budjetti on hiukan alle kaksi miljoonaa euroa. Summasta Tekes rahoittaa noin 60 prosenttia ja yliopistot maksavat loppukulut. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana kymmenkunta yritystä ja yhteisöä.
– Tutkijoita patistetaan nopeaan tekemiseen, koska seuraava rahoituspäätös riippuu siitä, onko projektissa saatu tuloksia aikaan.