Kansalaisten käsitykset sopivasta rangaistustasosta vaihtelevat huomattavasti, kertoo tänään julkaistu Helsingin yliopiston tutkimus.
Tutkimuksessa vertailtiin väestön ja tuomareiden asenteita erilaisista rikoksista annettaviin rangaistuksiin. Tulokset osoittavat, että väestön asenteet väkivaltarikoksia ja seksuaalirikoksia kohtaan olivat hiukan tuomareita tiukempia.
Tuomioiden vaihtelu on kuitenkin suurta. Osa tutkimukseen osallistuneista kansalaisista esimerkiksi jätti kokonaan tuomitsematta rikoksen, jossa mies ryhtyy sukupuoliyhteyteen lapsen kanssa, kun viideosa vastanneista vaati ehdotonta vankeutta.
"Yhtä oikeustajua ei ole"
Tutkimuksen mukaan suuria eroja kansalaisten ja rangaistuskäytännön välillä ei kuitenkaan ole. Oikeustajuja on siis yhtä monta kuin on ihmisiäkin.
– Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että on vaikea puhua yhdestä yleisestä oikeustajusta, kertoo tutkimuksen tehnyt yliopistotutkija Juha Kääriäinen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen perusteella tuomareiden linja ei ole ainakaan merkittävästi lepsumpi kansaan nähden.
– Tutkimus kertoo siitä, että oikeusjärjestelmä toimii tyydyttävästi väestön silmissä. Keskimääräinen on kuitenkin keskimääräistä, ja tutkimuksessa esiin tullut hajonta on kuitenkin sitten toinen todellisuus, Kääriäinen kertoo.
Selkeä ero on siinä, kuinka usein kansalaiset käyttivät ehdollista vankeutta rangaistuksena. Kansalaiset käyttivät ehdollista rangaistusta huomattavasti harvemmin kuin tuomarit. Esimerkkitapauksessa, jossa mies raiskaa nukkuvan naisen, kansalaiset antoivat huomattavasti vähemmän ehdollista vankeutta tuomareihin nähden.
Kansalaiset myös tuomitsivat yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen huomattavasti useammin kuin tuomarit, kuten esimerkkitapaus lähisuhdeväkivallasta osoittaa:
Kansalaiset antoivat lyhyempiä vankeusrangaistuksia kuin tuomarit
Tutkimuksessa keskeisin ero huomattiin siinä, että kansalaiset antoivat lyhyempiä vankeusrangaistuksia kuin tuomarit. Kansalaiset siis tuomitsivat joissakin rikoksissa keskimäärin ankaramman rangaistuslajin, mutta silloin kun he tuomitsivat ehdotonta tai ehdollista vankeutta, oli vankeuden pituus lyhyempi kuin tuomareiden antama.
Esimerkkitapauksessa, jossa kysyttiin sopivaa tuomiota huumerikokseen, kansa antoi tuomareita harvemmin vankeustuomioita. Lisäksi kansan vankeustuomiot olivat pituudeltaan keskimäärin vuodesta kolmen vuoden mittaisia, kun tuomareiden tuomiot olivat 3–5 vuoden mittaisia.
Pitääkö siis väite, että kansa vaatii aina ankarampia rangaistuksia, paikkaansa?
– Ihmiset saattavat suhtautua erityyppiseen väkivaltaan eri tavalla. Kahta täysin samanlaista rikosta tuskin on, ja myös oikeustuomioistuimet joutuvat käyttämään harkintaa jatkuvasti, Kääriäinen kertoo.
– Toinen asia, mikä voi selittää tuloksia, voi olla tekijän ja uhrin piirteet. Saatetaan suhtautua ankarammin, jos tekijä on ulkomaalainen, työtön tai päihdeongelmainen. Asenteet voivat vaikuttaa ihmisten oikeuskäsitykseen. Tämä on kuitenkin spekulaatiota, ja asia pitäisi jatkossa selvittää, Kääriäinen jatkaa.
Rikosten ennaltaehkäisyyn toivotaan lisää paukkuja
Kansalaiset nostivat esille ennaltaehkäisyn tärkeyden. Tärkeimpänä keinona rikostorjunnassa pidettiin nuorisotyön tehostamista ja nuorten sekä perheiden ongelmiin puuttumista. Lisäksi tärkeänä pidettiin oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten tukemista, poliisien määrän lisäämistä ja päihdetyön tehostamista. Vähiten kansalaisten tukea sai vankiloiden lisärakentaminen.
Millaisia tuomioita itse antaisit? Tee Ylen testi.
