Suomen Kansallismuseon konservointikeskuksen intendentti Eero Ehanti hymyilee leveästi. Hänellä on kädessään postikorttikuva Henrik Klaunpoika Flemingin haarniskasta.
– Tämä yksilö oli onnekas. Se konservoidaan kulttuurikummien avulla, sanoo Ehanti.
Henrik Klaunpoika Fleming eli 1584–1650. Hän taisteli niin Kaarle IX kuin Kustaa II Adolfin sotajoukoissa. Vuonna 1617 Fleming tuli Viipurin ja Savonlinnan läänin käskynhaltijaksi. Ylennys everstiksi toi paikan Karjalan maarykmentin komentajaksi.
Suomen ratsuväen ylipäälliköksi Fleming nimitettiin 1622 ja vara-amiraalin arvon hän sai kuusi vuotta myöhemmin. Jämtlandin Henrik Fleming valloitti 60–vuotiaana.
Halu säilyttää historiaa jälkipolville
Kulttuurikummeilla on ollut jo nyt merkittävä vaikutus Suomen historiallisten esineiden konservoinnissa. Kummien rahoilla konservoitiin Janakkalan miekkamiehen miekat, viikinkiaikainen ja ristiretkiaikainen.
Seuraavaksi Suomen kansallismuseon entisöijät pääsevät messinkihaarniskan kimppuun, jälleen kummien avulla.
– Kummien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kohteeksi valikoitui museoviraston useista haarniskoista Henrik Klaunpoika Flemingin hautajaishaarniska. Tämä on messinkiä ja siksi harvinainen 1600–luvun haarniska, kertoo Eero Ehanti.
Konservoinnin takana ovat tutkijat Jaakko ja Tua Björklund.
– Haluamme tukea suomalaisen historian esilletuontia ja säilymistä jälkipolville. Sotahistorioitsijana Jaakko on tutkinut etenkin tämän haarniskan aikaista sodankäyntiä ja sotalaitosta, kertovat Tua ja Jaakko Björklund sähköpostiviestissään.
– Flemingin haarniska edustaa erästä historiamme sotaisimmista ajanjaksoista, jolla on ollut kauaskantoiset seuraukset maamme ja yhteiskuntamme kehityksessä. Toivommekin että konservoidun haarniskan esillepano kasvattaa kiinnostusta ja lisää tietoisuutta tästä merkittävästä aikakaudesta, sekä Suomen historiasta laajemmin.
Mynämäki, kansallismuseo ja Hämeen linna
Henrik Klaunpoika Fleming haudattiin Mynämäen kirkkoon, jossa hän lepää edelleen sukuhaudassaan. Hautajaishaarniska oli tuolloin esillä kirkossa ja sitä pidettiin esillä pari sataa vuotta.
Ilmeisimmin kirkon korjauksen yhteydessä 1800–luvun lopulla haarniska siirrettiin Kansallismuseoon Helsinkiin.
Haarniska on ollut muiden haarniskojen kanssa esillä kansallismuseossa viime vuoteen asti. Uusi näyttely ajoi haarniskat varastoon.
Samalla museon tutkijat huomasivat, että Henrik Flemingin haarniska on osin huonossa kunnossa ja se oli myös koottu väärin.
– Konservoinnissa haarniska saa uuden elämän ja se kootaan oikein, sanoo intendentti Eero Ehanti.
Konservoitu haarniska saadaan esille jo tänä syksynä.
– Minusta haarniska sopii oikein hyvin juuri Hämeen linnan miljööseen, sanoo Ehanti.
Soturi ja valtiomies
Fleming oli myöhemmällä iällään upporikas Lehtisten kartanon herra. Lehtisten kartano on Mietoisissa, Turun koillispuolella. Fleming esiintyi myös hyväntekijänä, rakennutti Mietoisiin kappelikirkon ja teetti saarnastuoleja useisiin kirkkoihin, muun muassa Turun tuomiokirkkoon.
Vaatimaton Henrik Fleming ei ollut. Hän teetti muun muassa Mynämäen kirkon kuoriseinälle muistotaulun, jossa komeilee Henrik Fleming perheineen.
