Valtion omistajaohjauspolitiikassa puhaltavat uudet tuulet. Tämän hallituskauden aikana omistajapolitiikkaa on hallinnut hokema taseen töihin laittamisesta.
Tätä tarkoitusta varten hallitus on perustanut uuden kehitysyhtiön, jolla valtion yhtiöomistuksia siirretään budjettitalouden ulkopuolelle. Viime vuonna perustettuun valtion kehitysyhtiö Vakeen siirretään mahdollisesti myyntiin meneviä valtionyhtiöitä ja niiden osia.
Vaken kautta hallitus saa käyttöönsä myyntituloja, jotka se voi kanavoida parhaaksi katsomallaan tavalla. Eduskunnalta ei lupia kysellä sen jälkeen, kun yhtiöt on Vakeen siirretty.
Omistajaohjauksesta huhtikuusta lähtien vastannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että Vakea tarvitaan joustavaksi työkaluksi, jolla pystytään tekemään nopeita toimia. Mutta mihin Vakea tullaan käyttämään?
– Sitä käytetään suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen. Rahoittaminen tapahtuu Vaken kautta. Meillä on esimerkiksi sote-digi-hanke, joka pääomitetaan sieltä, Lintilä sanoo.
Puoliväliriihen yhteydessä hallitus päätti jakaa Vaken kautta 90 miljoonaa euroa yhtiölle, joka rakentaa soten digijärjestelmille yhteistä alustaa. Kyseessä on Vaken ensimmäinen rahoitettava hanke. Vaken kassaan pumpattiin ensimmäiset jaettavat miljoonat, kun Vakeen siirretty ympäristöhuoltoalan yritys Ekokem myytiin Fortumille viime vuonna.
Jatkossa Vaken rahavirrat tulevat kasvamaan merkittävästi. Vakeen ollaan siirtämässä neljä valtionyhtiötä sekä osia neljästä eri yhtiöstä, näiden joukossa merkittävimpänä 16,7 prosentin osuus Nesteestä. Arvoltaan omistukset ovat yli kaksi miljardia euroa.
Lintilän mukaan Vake voisi jatkossa rahoittaa esimerkiksi hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan liittyviä hankkeita.
Arvostelua työntekijöiltä ja viranomaisilta
Vake on saanut paljon arvostelua osakseen. Polttoaineen jakelun keskeytyksellä uhanneet Nesteen työntekijät mainitsivat valtion omistusten siirron Vakeen yhdeksi mielenilmauksensa syyksi. Myös teollisuuden palkansaajat TP:n mukaan Vake "vaarantaa valtionyhtiöiden pitkäjänteisen kehittämisen".
Valtiontalouden tarkastusvirastossakaan ei uuden kehitysyhtiön roolia täysin ymmärretä.
– Yhtiön rooli on jäänyt meille jossain määrin epäselväksi ja olemme kiinnittäneet siihen huomiota, sanoo finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko VTV:stä.
Vaken tavoitteet ovat Okon mukaan sinänsä luontevia, mutta hän ihmettelee, tarvitaanko niiden saavuttamiseen uutta Vaken kaltaista välitasoa.
– Voidaan kysyä, eikö aikaisemmilla järjestelyillä oltaisi voitu saavuttaa näitä tavoitteita myös? Konkreettiset käyttötarkoitukset ovat jääneet vähän epäselviksi.
Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös lainsäädännön arviointineuvosto antamassaan lausunnossa.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen esitysluonnoksessa jäi epäselväksi perustetun yhtiön tarpeellisuus tai se konkreettinen tarve, joihin aiemmat omistajaohjauksen työkalut eivät riitä.
Toiminta kunnolla käyntiin ensi vuonna
Omistajaohjausministeri väistää arvostelun ja pitää sitä ennenaikaisena.
– En ihmettele sitä ollenkaan, sillä Vakehan on verrattain uusi. Se on syksyllä 2016 perustettu ja 2017 on se vuosi, kun se lähtee liikkeelle. Ensimmäinen kunnon toiminnan vuosi on 2018, eli on täysin ymmärrettävää, että tämä uusi rooli ei ole vielä täysin hahmottunut. Uskon, että se tulee selviämään vielä kaikille, Lintilä sanoo.
Vaken lisäksi valtio tekee sijoituksia Teknologian kehittämiskeskus Tekesin, Suomen Teollisuussijoituksen sekä valtion erityisrahastoyhtiö Finnveran kautta. Lintilän mukaan tonttijako valtion sijoituksia pyörittävien tahojen kesken on kuitenkin selvä.
– Teollisuussijoitus ja Tekes toimivat omilla sektorillaan budjettirahoituksen kautta. Vaken kautta rahoitetaan erillisiä yksittäisiä projekteja.
Hän ei myöskään ymmärrä syytöksiä rahavirtojen siirtymisestä eduskunnan kontrollista valtioneuvoston kansliaan.
– Eduskunta on tehnyt ne päätökset, joilla nämä osakemäärät on Vakeen sijoitettu. Esimerkiksi Nesteen 16,7 prosentin osuus tänä keväänä. Ne ovat kaikki eduskunnan päätöksiä, Lintilä sanoo.
Eduskunnalla ei ole kuitenkaan kontrollia siihen, mitä omistuksille tehdään sen jälkeen, kun ne on siirretty Vakeen.
Seuraavaksi Lintilä pääsee selittämään valtion omistajapolitiikkaa ja Vaken roolia seisauksella uhanneille Nesteen työntekijöille, joita hän tapaa alkuviikosta.