Joulukuu 2013. Kunnanvirasto on hiljainen ja hämärä, kun eteläkarjalaisen Parikkalan entinen kunnanjohtaja Hans Olander astelee pimenevässä illassa Harjulinnan portaat ylös. Samoja portaita hän on kulkenut viime vuodet päivittäin, satoja kertoja, ylös ja alas.
Nyt hän tekee niin viimeistä kertaa.
Olander astuu työhuoneeseensa ja alkaa siivota. Suurin osa papereista, kansioista ja niteistä saa jäädä paikoilleen. Kunnallistieteen aikakauskirjat hän pakkaa mukaan. Niistä saattaa olla hyötyä myöhemmin, ehkä seuraavassa työssä.
Työpöydällä on valokuva tyttärestä. Olander poimii sen pahvilaatikkoon ja nostaa laatikon syliinsä.
Sitten hän sulkee työhuoneensa oven, kääntyy eikä palaa.
Kesään 2017 mennessä Parikkala on vaihtunut pysyvästi muihin maisemiin. Porvoossa sijaitsevassa kahvilassa istuu vaaleahiuksinen ja sänkikasvoinen mies.
Hän on Hans Olander, jonka uran Parikkalan visiitti tuhosi.
Olander ei ole saanut töitä sen jälkeen, kun lähti Parikkalasta. Terveyden kanssakin on ollut ongelmia.
– Koskaan ei käyty mitään keskustelua. Koskaan ei kerrottu, missä kunnanjohtaja on epäonnistunut. En ole missään vastaavaa kokenut, Olander tuhahtaa.
Olander on vuosikaudet pantannut omaa näkemystään niistä erikoisista käänteistä, jotka johtivat hänen irtisanoutumiseensa.
Sen kuulee Olanderin äänestä: Kaikki haavat eivät ole parantuneet, vaikka kaikesta on jo neljä vuotta aikaa.
Oli syyskuinen päivä vuonna 2013, kun Hans Olander kulki normaaliin tapaansa Parikkalan kunnanviraston portaita. Tänään askel oli kevyt ja mieli huojentunut. Edessä oli kunnan poliittisen johdon kanssa käytävä keskustelu, jota hän oli odottanut. Tilaisuudessa puitaisiin hänen ja koko kunnan ensi vuoden tavoitteita.
Tai niin Olander luuli.
Kokoushuoneessa kunnanhallituksen puheenjohtaja, Parikkalan valtapuoluetta keskustaa edustava Ari Berg avasi lyhyesti keskustelun. Välittömästi tämän jälkeen hän siirsi puheenvuoron nuorempaa päättäjäpolvea edustavalle Antti Paajaselle, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajalle. Mies avasi suunsa ja pudotti pommin.
– Kunnanjohtaja ei enää nauti luottamusta. Tätä keskustelua ei tarvitse pitää.
Ilmoituksen jälkeen Berg lopetti tilaisuuden kuin seinään. Huone tyhjeni.
Sanat kaikuivat Hans Olanderin korvissa. Hän ymmärsi, mutta ei käsittänyt. Mitä ihmettä täällä tapahtui?
Olander nousi portaat ylös kunnanjohtajan huoneeseen, löi oven kiinni ja istui tuoliinsa. Sitten hän tarttui puhelimeen. Hän näppäili usean paikallispoliitikon numeron ja tivasi, mistä on kyse.
Hän ei saanut vastausta.
Olander oli jo jonkin aikaa epäillyt, että jokin oli pielessä. Hän koki, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg vähätteli kunnanjohtajan tekemisiä ja suhtautui niihin pilkallisesti. Tilanne oli selvästi mennyt huonompaan suuntaan kesän jälkeen.
Olander saapui Etelä-Karjalan pohjoiskärjessä sijaitsevaan Parikkalan kuntaan vuonna 2009. Alku kunnanjohtajana sujui hyvin, vaikka osa valtuutetuista olikin tyytymättömiä siihen, ettei Olanderin perhe asunut Parikkalassa.
Olander oli kirjoilla kunnassa, mutta vietti suuren osan vapaa-ajastaan pääkaupunkiseudulla. Sitä ei kunnassa katsottu hyvällä. Valtuuston oppositio jopa ehdotti, että kunnanjohtajan luottamus asetettaisiin puntariin.
Myöhemmin opposition vaatimukset vaimenivat. Olanderin silmissä tilanne näytti rauhoittuvan.
Olander oli jo tulonsa jälkeen hämmästellyt virkamiesjohdon heikkoa asemaa kunnassa. Kaikki merkittävimmät toimet menivät poliitikoille. Myös sellaiset paikat, jotka Olanderin mielestä kuuluisivat kunnanjohtajalle. Hän sai lypsää tietoa poliitikoilta, jotka istuivat näköalapaikoilla.
Aikaisemmissa kunnanjohtajan pesteissään Suomenniemellä, Hauholla ja Alavieskassa hän oli tottunut istumaan terveydenhoitokuntayhtymien sekä vesi- ja energiayhtiöiden hallituksissa. Parikkalassa hänen ainoa luottamuspaikkansa oli Imatran seudun kehitysyhtiön hallituksen varajäsenenä. Jämäpaikka.
Parikkala on vuosikymmenet ollut keskustan hallussa. Puolue on 70-luvulta asti saanut valtuustopaikoista yli puolet lähes kaikissa vaaleissa. Keskustavetoiset kunnat eivät olleet Olanderille uusi juttu. Keskustan ydinalueella sijaitsevassa Alavieskassa työskennellessään Olander kertoo omistaneensa puolueen jäsenkirjankin.
Parikkalassa keskustan vahva mies on jo vuosia ollut Ari Berg. Kun kunnan päätöksenteossa mukana olleilta ja sivusta seuranneilta kysyy, kuka tahtipuikkoa heiluttaa, vastaus on Ari Berg.
Berg
Auringonsäde kimpoaa mukulatietä pitkin saapuvan suurikokoisen katumaasturin konepellistä. Harmaahiuksinen mies heilauttaa kättään maasturin sisältä. Ollaan Lappeenrannan historiallisessa linnoituksessa.
Ari Berg on jäntevä mies. Hän näyttää selvästi 54 ikävuottaan nuoremmalta. Berg ottaa kontaktia ja katsoo silmiin. Kädenpuristus on jämäkkä.
Hänen käytöksensä on miellyttävää ja luontevaa. Hän punnitsee sanansa tarkoin, eikä kiivastu tai korota ääntään, vaikka asia olisi epämieluisa.
Voisi sanoa, että vuosikymmenten poliittinen kokemus kuuluu ja näkyy Bergistä.
Berg on syntyperäinen parikkalalainen, joka on toiminut kunnanhallituksessa 90-luvulta asti ja ollut sen puheenjohtaja koko 2000-luvun. Ammatiltaan hän on maa- ja metsätalousyrittäjä ja Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja.
Bergin kannatus on kunnassa ollut vankkaa. Keskustan piirissä kehutaan etenkin hänen asiantuntemustaan päätöksenteossa. Hän on ollut niin pitkään kunnanhallituksen johdossa, että siitä on tullut kunnassa perinne.
Berg on johtanut kuntaa suurten paikallisten mullistusten yli. Hänen aikanaan Parikkala on käynyt läpi kuntaliitoksen sekä lakkauttanut kouluja ja terveyskeskuksen. Palveluita on keskitetty ja rahaa säästetty.
Vuosien ajan Berg on myös yrittänyt avata Parikkalan rajanylityspaikan kansainväliselle henkilöliikenteelle. Hän on toivonut Venäjän turisteista piristysruisketta kunnan hiipuvaan talouteen.
Viidentuhannen asukkaan kunta on pienentynyt kymmenessä vuodessa noin tuhannella. Vielä tällä hetkellä pärjätään, mutta tulevaisuus hirvittää. Parikkalan nuoret lähtevät eivätkä palaa. Töitä ei ole.
Berg on Parikkalassa ristiriitainen ja kiistelty hahmo. Tätä juttua varten Yle haastatteli runsaasti Parikkalan päätöksenteossa vuosien varrella mukana olleita ja sivusta seuranneita ihmisiä. He luonnehtivat Bergiä seuraavasti:
"Häikäilemätön". "Manipuloi, käyttää hyväkseen, hyvä esiintyjä”. "Berg on asioihin perehtynyt ja niistä kiinnostunut". ”Berg määrää kaikesta”. ”Erinomainen kunnanhallituksen jäsen, mutta sopimaton puheenjohtajaksi”. "Arilla on paras kompetenssi". "Hän on hyvä esiintyjä". ”Aika taitava. Hän ei jätä jälkiä”. "Ahnehtii ja keplottelee, haluaa olla esillä”."Valta on kasvattanut jalustan hänen alleen”.
Bergin väitetään ajavan omaa etuaan kunnan edun sijaan. Lisäksi hänen väitetään puuttuvan virkamiesten työhön epäasiallisesti.
Kun Bergille kertoo, miten kriittiseen sävyyn useat hänen kanssaan työskennelleet ovat luonnehtineet häntä, miehen ilme ei juuri värähdä.
– Palaute ja arvostelu kuuluvat tähän asemaan. Se kuuluu demokratiaan, Berg vastaa.
– Kunta ja kuntalaisten etu tulee aina ensin. En tunnista itsessäni vallanhimoa. Koen, että yhteisten asioiden hoitaminen on ennemminkin kuin urheiluseuran talkoomeininkiä, Berg vertaa.
Kylillä Bergistä puhutaan Parikkalan pormestarina, huomionkipeänä yksinvaltiaana, joka polkee vastahankaan asettujat jalkoihinsa.
Postia
Syyskuun lopussa 2013 Ari Bergin ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkisen (kesk.) sähköpostiin kilahti viesti kunnanjohtajalta. Olander oli tehnyt päätöksensä.
Olen valmis irtisanoutumaan virastani. Olen keskustellut saamastani kohtelusta asianajajani lisäksi myös työsuojeluasiantuntijoiden kanssa. Olen valmis käynnistämään jo huomenna työpaikkakiusaamisesta oman prosessinsa.
Hans
Olander oli lähdössä, mutta ei ilmaiseksi. Mukaansa hän halusi yhdeksän kuukauden tilipussin.
Olander oli järkeillyt, että työnteon jatkaminen Parikkalassa ei ollut mahdollista ilman keskustan tukea. Ei, vaikka keskustalaiset eivät todennäköisesti pystyisi irtisanomaan häntä.
Kunnanjohtajan lähdön valmistelu alkoi kulisseissa saman tien. Olander, Berg ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkinen laativat asiakirjan, jossa Olander sitoutuu lähtemään – syyt olivat henkilökohtaiset. Lähdön oli määrä tapahtua erokirjeellä, jonka kunnanjohtaja antaa julkisuuteen. Asia pysyi vain hetken kabinettien hämärässä, pienen piirin tiedossa.
Suunnitelma meni pahasti myttyyn.
Joku vuoti Olanderin lähdöstä ja kiusaamissyytöksistä sanomalehti Itä-Savolle. Pian tämän jälkeen sähköpostiviesti, jossa Olander uhkaa Bergiä oikeusprosessilla, pulpahti samaa reittiä julkisuuteen.
Monet valtuutetut tunsivat itsensä huijatuiksi. Soppa oli valmis. Ari Berg kiisti kiusaamissyytökset toistuvasti.
Keskustan johtohahmojen mukaan epäluottamus Olanderia kohtaan ei ollut pelkästään yhden puolueen mielipide. Väitteelle löytyi katetta, sillä suurimmat valtuustoryhmät olivat kokoontuneet ja sopineet kunnanjohtajan lähdöstä jo ennen kuin asiasta kerrottiin Olanderille.
Tapaamisessa oli laadittu epävirallinen asiakirja, jossa sovittiin, että Parikkala aloittaa uuden kunnanjohtajan etsimisen. Asiakirjan olivat allekirjoittaneet keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja sitoutumattomien ryhmäjohtajat.
Myöhemmin asiakirjan sisältö aiheutti eripuraa. Kaikki eivät tuntuneet olevan samaa mieltä siitä, mistä ylipäänsä oli sovittu.
Sopimuksen laati kokoomuksen Kari Niiranen. Hänen mukaansa asiakirjan ainoa tarkoitus oli estää Ari Bergin nousu kunnan johtoon.
– Näytti siltä, että ollaan menossa pormestarimalliin, Niiranen sanoo nyt.
Niirasen mukaan sopimukseen merkittiin tästä syystä, että kunta laittaa kunnanjohtajan viran heti hakuun. Kirsikaksi kakun päälle Niiranen kirjasi asiakirjaan, että tulevan kunnanjohtajan on oltava korkeakoulutettu. Ari Berg ei ole.
Berg puolestaan tukeutuu juuri tähän asiakirjaan, kun häneltä kysyy Olanderin lähdön perusteista.
– Hän varmaan teki oman johtopäätöksensä, kun valtuustoryhmät yhdessä ilmoittivat, että asiat eivät suju kuten on toivottu.
Berg sanoo, ettei ole ollut valtuustoryhmien viestinvaihdossa mukana eikä näin ollen tiennyt, että valtuustoryhmät ovat keskustelleet kunnanjohtajan vaihtamisesta. Valtuuston oppositio on pitänyt Bergin väitettä epäuskottavana, sillä kunnanhallitus ja sen puheenjohtaja on käytännössä kunnanjohtajan esimies.
Sotkua ruodittiin runsaasti mediassa vuoden 2013 loppupuoliskolla. Lopulta julkinen riitely halvaannuttaa kunnan.
Syytös
Ari Bergin väitetään kiusanneen kunnanjohtaja Olanderia. Näin on väittänyt paitsi Olander itse, myös useampi paikallispoliitikko.
Yksi heistä on valtuuston varapuheenjohtajana toiminut kokoomuksen Kari Niiranen. Hänen mukaansa kiusaamista tapahtui ainakin kunnanhallituksen kokouksissa, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.
– Se oli välillä nöyryyttävää. Harmittaa, kun en pöydän vanhimpana saanut sanottua, että puheenjohtaja saisi käyttäytyä kunnolla, Niiranen kertoo nyt.
Toinen julkisuudessa asiasta puhunut on sitoutumattomien valtuutettu Pekka Koiso-Kanttila. Hän on kertonut Bergin kyykyttäneen, aliarvioineen ja nolanneen kunnanjohtajaa.
Berg kertoo, että ei haluaisi enää muistella vanhoja. Bergin mukaan hänellä ei koskaan ollut henkilökohtaisia ongelmia ex-kunnanjohtaja Olanderin kanssa. Kaikki sujui mallikkaasti.
– Hän hoiti perustehtävät hyvin. Niissä ei ollut mitään huomauttamista. Ei ollut ongelmia, jotka olisivat arjen pyörittämistä haitanneet.
Berg sanoo, että tyytymättömyys Olanderiin lähti kentältä – ei hänestä tai ylipäänsä kunnanhallituksen sisältä.
– Kentällä Olanderilta odotettiin aktiivisempaa otetta ja näkyvyyttä.
Parikkala ei ole ainoa. Lähivuosien aikana samankaltaisia episodeja on putkahdellut esiin ympäri Suomen.
Kuuluisin kuntakähinä lienee Kittilän tapaus, mutta kunnan johtoporras on ollut myrskyn silmässä myös esimerkiksi Jämsässä, Asikkalassa, Akaassa, Sysmässä ja Heinolassa.
Kuntahallintoa tutkinut emeritusprofessori Aimo Ryynänen näkee, että valta tiivistyy usein sinne, missä tietokin on. Vuonna 2015 uudistetussa kuntalaissa kunnanhallituksen puheenjohtajalle on sälytetty lisää vastuuta päätöksenteon valmistelussa. Tätä kautta puheenjohtajalla on parempi pääsy tietoon.
Ryynäsen mukaan nykyinen lainsäädäntö kuitenkin estää kohtuullisen tehokkaasti vahvojen kuntakeisareiden syntymistä. Aina näin ei ole ollut.
Vanhassa kunnallislaissa kunnan- ja kaupunginjohtajat olivat kaupunginhallitusten äänivaltaisia jäseniä ja puheenjohtajia. Virkamies- ja poliittinen valta sulautuivat yhteen henkilöön.
Laki painui historiaan vuonna 1977. Vallasta luopuminen ei ollut kaikille helppoa. Ryynänen kertoo tarinan Helsingin entisestä kaupunginjohtajasta Teuvo Aurasta, joka oli välillä presidentti Kekkosen pääministerinäkin.
– Joku oli kysynyt, tietääkö Aura, ettei hänellä enää ole äänivaltaa eikä puheenjohtajuutta kaupunginhallituksessa. Tarinan mukaan vastaus oli, että hänelle ei ole uskallettu kertoa.
Emeritusprofessori näkee vallan keskittymisen lähinnä henkilökysymyksenä. Valta päätyy vahvoille persoonille.
– Yleensähän meillä on kunnissa vähintään kolme tasavahvaa puoluetta. Siellä ei kukaan pääse hyppimään yli muiden.
Paras ympäristö vallan hamstraamiseen on pienessä kunnassa, jossa poliittisia vastavoimia on vähän, ja jossa yhdellä puolueella on mahdollisuus saada yksipuolinen enemmistö.
Tuntomerkit sopivat Parikkalaan.
Kriisi
Marraskuussa 2013 Parikkalan kunnanvaltuusto kokoontui päättämään suurista asioista. Listalla oli vaatimus koko kunnanhallituksen erottamisesta. Tunnelma oli apea, valtuustosalissa mökötettiin. Hans Olanderia ei näkynyt missään. Hän ei kommentoinut, koska näin oli sovittu Ari Bergin ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan kanssa.
Erovaateen olivat esittäneet kymmenen kunnanvaltuutettua, yli kolmasosa valtuustosta. Eroa vaatineet eivät hyväksyneet tapaa, jolla kunnan johtajasopimusta oli muutettu. Paperia oli rukattu uusiksi siten, että Olander varmasti saisi korvauksen lähtiessään.
Valtuutettujen mukaan kulissien takaisesta pelistä ei ollut tietoa, kun he hyväksyivät uuden sopimuksen.
Lisäksi Bergiä syytettiin valehtelusta. Erovaatimuksessa väitettiin, että Berg olisi julkisuudessa sanonut olevansa tietämätön kunnanjohtajan kiusaamissyytöksistä.
Tosiasiassa Berg oli ainoastaan kieltänyt työpaikkakiusaamisen.
– Ei ole mitään sellaisia tietoja, että olisin syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen, Berg totesi Ylen haastattelussa.
Samalla Berg kiisti, että kunnanjohtajaa kohtaan tunnettaisiin epäluottamusta, vaikka hän oli ollut itse kunnanhallituksen kokoushuoneessa avaamassa tilaisuutta, jossa epäluottamuksesta kerrottiin Olanderille.
Perussuomalaisten riveistä arvioitiin, että Berg kaappasi vallan kunnanjohtajalta.
– Kun kunnanjohtaja sanoo, että tehdään asia näin, Ari Berg sanookin, että tehdään toisinpäin. Kunnassa olevat henkilöt eivät uskalla tehdä oikeastaan mitään ilman Ari Bergin käskyä, perussuomalaisten Matti Sokkanen sanoi.
Bergin puolustajien mielestä muut valtuustoryhmät käyttivät tilaisuutta hänen mustamaalaamiseensa.
Kinastelun kruunuksi kunnanhallitus esitti rikostutkinnan aloittamista koko erottamissohelluksesta.
Myöhemmin kunnanvaltuusto päätti, että kunnanhallituksen erottaminen ei ole tarpeen. Ehdotus rikostutkinnastakin painui unholaan.
Särö
Neljä vuotta myöhemmin valo pakenee pienestä kahvilasta johonkin Porvoon vanhan kaupungin kaduille. Hans Olander hörppää kahvia posliinikupista.
Olander ei vieläkään ymmärrä lähtöpassiensa syytä, mutta hänellä on vahva epäilys siitä, mistä kaikki sai alkunsa. Epäilys juontaa suureen suunnitelmaan eräästä bioetanolitehtaasta.
Vuonna 2011 pontikkatehtailija Aate Laukkanen hääräsi Parikkalan naapurissa Punkaharjulla. Laukkanen halusi perustaa kuntaan bioetanolitehtaan. Tätä varten tehdasyhtiö Suomen Bioetanoli Oy:lle oli tarkoitus hakea lainarahoitusta. Takaajat tulisivat lähialueelta – mukana Parikkalan kunta.
Ajatuksena oli, että tehdas toisi työtä Punkaharjun lisäksi sen lähikuntiin. Parikkalassa hankkeen puuhamies oli Ari Berg.
Olanderin mielestä koko hanke oli järjetön: Suunnitelma ei vaikuttanut uskottavalta, eikä näyttänyt luovan työtä Parikkalassa. Lisäksi Olander epäili, että toiseen kuntaan sijoittuvan riskibisneksen tukeminen ilman kunnon vakuuksia voisi olla kuntalain vastaista.
Olander esitti, että takausta ei myönnetä, mutta Parikkalan kunnanhallitus oli asiasta toista mieltä. Ehdotuksen lainatakauksen hyväksymisestä teki Ari Berg. Olander merkkautti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.
Päätös sinetöitiin valtuustossa.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kunnanjohtaja Olander astui poikkiteloin Bergin eteen.
– Siinä tuli jonkinmoinen särö, huomasin sen, Olander sanoo.
Ari Berg on täsmälleen päinvastaista mieltä. Hänen mukaansa kitkaa ei ollut ja Olander oli hankkeen takana.
– Ei missään tapauksessa tullut säröä. Päinvastoin, hanke nähtiin erittäin tärkeänä seudun kannalta, Berg sanoo.
Muutamaa vuotta myöhemmin lainantakaus vanheni ja bioetanolitehdashanke kuopattiin vähin äänin.
Huhtikuu, vuoden 2017 kuntavaalit. Keskustan vaalivalvojaisia vietetään keittolounaskahvila Piika&Rengissä. Tunnelma on rauhallinen, odottava.
Ari Berg saa vain 57 ääntä, 40 vähemmän kuin edelliskerralla. Hän on vasta seitsemänneksi suosituin keskustalainen, mutta menee kuitenkin läpi. Valtuuston puheenjohtaja ja Bergin näkyvin tukija Sakari Paakkinen putoaa kokonaan pois.
Hans Olander, Sakari Paakkinen ja Ari Berg eivät ole ainoat, joiden maine on vahingoittunut. Koko kunta on ottanut osuman. Kuvaavaa on, että kun Parikkala etsi Olanderin paikalle uutta kunnanjohtajaa, kokeneet hakijat puuttuivat joukosta.
Pesti ei kiinnostanut ainoatakaan kunnanjohtajaa tai edes hallintojohtajaa. Lopulta kunnanjohtajan tuoliin istahti pitkän upseerinuran tehnyt Vesa Huuskonen. Usean kuntalaisen mielestä valinta osui nappiin, sillä jämäkkään johtamiskulttuuriin tottunut Huuskonen ei ole juuri kuvia kumartanut.
Puolitoista kuukautta kuntavaalien jälkeen Parikkalan poliittiset johtopaikat on jaettu. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa – ehkä yllättäenkin – Ari Berg.
– Kunnan kannalta paras vaihtoehto on, että Berg jatkaa kunnanhallituksen puheenjohtajana. On niin paljon keskeneräisiä asioita, joista Ari on parhaiten perillä, sanoo keskustan ryhmäjohtajana toiminut Antti Paajanen, yksi vaalien voittajista.
Kriitikot kääntävät asian niin, että Bergiltä puuttuu vastavoima, joka haastaisi hänet toden teolla.
Bergin mukaan hän ei enää edes halunnut johtopaikkaa. Ketään muuta vain ei löytynyt.
Hans Olanderin silmissä kaikki jatkuisi kuten ennenkin.
Jutun tiedot perustuvat asiakirjalähteiden lisäksi Parikkalan ja lähialueiden nykyisten ja entisten poliitikkojen, virkamiesten ja muiden politiikkaa läheltä seuranneiden haastatteluihin.