Suurimmat ammattiliitot ovat äveriäitä sijoittajia, ilmenee Ylen selvityksestä. Niillä on miljardivarallisuus ja miljoonien sijoitustuotot. Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän.
Sijoitustuotot ovat ammattiliitoille entistä tärkeämpiä. Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa, ja ne pistetään poikimaan lisää varallisuutta. Useat liitot joutuvat käyttämään sijoitustuottoja myös toimintamenoihinsa, kun jäsenmaksutuotot eivät riitä.
Ammattiliittojen rahavirrat ovat olleet tähän asti osin piilossa. Työmarkkinajärjestöjen – niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjen – tilinpäätöksiä on vaadittu julkisiksi, koska niillä on suuria veroetuja.
Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) on tehnyt asiasta jopa lakialoitteen. Hän myös kyseenalaistaa ammattiliittojen verovapauden niiden suuren varallisuuden ja sijoitustoiminnan vuoksi.
– Vähintä mitä niiltä voi pyytää on se, että niiden toiminta olisi läpinäkyvää ja tiedettäisiin, kuinka paljon rahaa niillä on ja mihin ne käyttävät sitä, Harkimo sanoo Ylelle.
Ammatti- ja työnantajaliittojen tuottojen verovapaus perustuu siihen, että ne luetaan yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi. Lisäksi on erikseen sovittu, että työmarkkinajärjestöjen henkilö- tai yritysjäsenet voivat vähentää jäsenmaksunsa verotuksessaan.
Suurliittojen tilinpäätökset julkisiksi – Metalli varakkain
Suurimmilla ammattiliitoilla on jo tänä vuonna velvollisuus julkistaa tilinpäätöksensä.
Uuden kirjanpitolain velvoite koskee kaikkia tietyn kokoista toimintaa pyörittäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä.
Vähintä mitä niiltä voi pyytää on se, että niiden toiminta olisi läpinäkyvää ja tiedettäisiin, kuinka paljon rahaa niillä on. – Harry Harkimo, kansanedustaja (kok.)
Useat ammattiliitot ovat julkaisseet tilinpäätöstietojaan jo tähänkin asti nettisivuillaan.
Yle tutki suurimpien ammattiliittojen tilinpäätökset ennen kuin ne on toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdistysrekisteriin. Vertailun vuoksi pyysimme myös kymmenen suurimman työnantajaliiton tilinpäätökset.
Kymmeneen jäsenmäärältään suurimpaan ammattiliittoon kuuluu yli puolet kaikkien ammattiliittojen jäsenistä, noin 1,3 miljoonaa ihmistä.
Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto, toukokuusta 2017 alkaen Teollisuusliitto. Sillä on nettovarallisuutta yli 200 miljoonaa euroa. Moni muu suurista liitoista pääsee 100 miljoonan sarjaan.
– Melkoisen varakkaita liittoja. Jos katsoo pörssiyhtiöitä, niin keskivertoyrityksellä nettovarallisuus on noin 75 miljoonaa euroa. Yli 200 miljoonan euron pääsee alle 50 pörssiyhtiötä, analyytikko Ari Rajala Kauppalehdestä sanoo.
Viime kädessä liiton jäsenet omistavat varallisuuden. He eivät voi kuitenkaan hyötyä siitä samoin kuin yhtiöiden omistajat. Yleishyödyllinen yhteisö ei voi jakaa osinkoa.
Liitot kertovat kartuttavansa sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.
– Varallisuuden kerääminen perustuu vain siihen, että olemme riittävän uskottava, jos neuvottelut menevät jumiin. Työnantajapuolella on aina suurempi voima, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Palkansaajaliitot rikkaampia kuin työnantajaliitot
Varallisuudella mitattuna ammattiliitot ovat työnantajajärjestöihin nähden kuitenkin selvästi niskan päällä.
Poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto. Muiden suurten työnantajajärjestöjen varallisuus on kuitenkin vain miljoonien luokkaa, tilinpäätöksistä selviää.
"Varallisuuden kerääminen perustuu vain siihen, että olemme riittävän uskottava, jos neuvottelut menevät jumiin." – OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Yhdeksän suurimman työnantajajärjestön varallisuus on yhteensä reilut 300 miljoonaa euroa. Metsäteollisuus ei halunnut toimittaa tilinpäätöstään Ylelle.
Kymmenellä suurimmalla ammattiliitolla on tilinpäätösten mukaan yhteensä noin miljardin euron nettovarallisuus.
Varallisuus karttuu – VVO toi jättiosingot
Ammattiliittojen varallisuus on karttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi akavalaisen Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n varallisuus on lähes kaksinkertaistunut, yli 120 miljoonaan euroon. Viime vuonna sen varallisuus kasvoi 10 miljoonalla.
Varallisuuden kokonaismäärällä mitattuna rikkain ammattiliitto on SAK:lainen Metallityöväen liitto (toukokuusta 2017 lähtien Teollisuusliitto). Sen varallisuus oli viime vuonna 213 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisestä vuodesta vajaalla 13 miljoonalla eurolla.
Metallin perässä tulevat SAK:laiset liitot Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ja palvelualojen PAM.
Sijoitusvuosi 2016 oli liitoille historiallisen hyvä. Liittojen rahasampo on ollut erityisesti vuokrataloyhtiö VVO, joka keväästä 2017 on ollut nimeltään Kojamo.
A-studio laski vuonna 2015, että VVO on tuottanut osinkoja ammattiliitoille lähes 50 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Sen jälkeen tahti on vain kiihtynyt.
Pelkästään viime vuonna VVO:ta omistavat ammattiliitot saivat yhteensä lähes 60 miljoonan euron osingot. Pottia kasvatti ratkaisevasti se, että VVO oli myynyt suurkaupassa yli 8 000 asuntoa Y-säätiölle. Säätiö vuokraa asuntoja asunnottomille.
Esimerkiksi Metalliliitto sai kaupan vuoksi lisäosinkoa yli kuusi miljoonaa ja OAJ viisi miljoonaa euroa.
VVO:n eli Kojamon asunnoista on enää kymmenen prosenttia vuokrasäänneltyjä eli ne voivat pyytää yhä useammalta asiakkaaltaan markkinahintaa. Se lupaa ammattiliitoille jatkossa entistä parempia tuottoja.
Tänä vuonna Kojamo on kertonut jakavansa osinkoa 50 miljoonaa. Siitä lähes 30 miljoonaa lohkeaa ammattiliitoille.
Entisessä VVO:ssa muhkea piilovarallisuus – pörssiin?
Suuret ammattiliitot omistavat Kojamosta eli entisestä VVO:sta lähes 60 prosenttia. Suurin siivu siitä on Teollisuusliitolla (entinen Metalliliitto), lähes 10 prosenttia, ja pienin Tehyllä, reilun prosentin osuus.
Kojamoa omistavat myös JHL, Rakennusliitto, PAM, Pro, OAJ ja Team.
Osinkojen lisäksi Kojamon omistus luo ammattiliitoille suuren piilovarallisuuden. Se ei näy taseissa, koska omistus arvostetaan tilinpäätöksissä hankintahintaan, eikä niiden nykyiseen markkina-arvoon. Liittojen Kojamo-omistuksen nykyinen markkina-arvo on yli miljardi euroa.
– Jos katsoo, millä hinnalla tällä hetkellä kauppoja kyseisen yhtiön osakkeilla tehdään, Kojamon omistuksen arvo on ehkä noin 150 miljoonaa euroa, arvioi Teollisuusliiton osuutta puheenjohtaja Riku Aalto.
Lisämiljardia liittojen tilille ei ole silti näköpiirissä, ellei Kojamoa myydä. Kojamon hallituksen puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Kojamon pörssiin menosta ei ole keskusteltu.
– Kun tällaista keskustelua ei ole yhtiön hallituksessa käyty, niin ilmeisesti omistajat eivät ole pitäneet sitä tärkeänä asiana, hän sanoo.
Liitot kasvattavat muskeleita neuvottelupöytään
Liitot kertovat keräävänsä varoja pääasiassa työtaistelurahastoihin. Niillä varaudutaan lakkoihin ja kasvatetaan neuvotteluvoimaa.
OAJ kertoo työtaistelurahastonsa olevan noin 80 miljoonan euron, Teollisuusliitto (Metalliliitto) noin 150 miljoonan euron luokkaa.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa, että varallisuus hupenisi nopeasti lakon aikana.
– Jos koko jäsenkunta pantaisiin lakkoon kerralla, niin työtaistelurahastolla oltaisiin muutamia kymmeniä päiviä lakossa. Todennäköisempää on, että osa porukasta olisi lakossa ja osa töissä. Silloin rahasto tietysti kestäisi pidempään.
Opettajat ovat olleet lakossa viimeksi yli 30 vuotta sitten, vuonna 1984.
Jäsenmaksuja vaikea alentaa, kun ajat ovat kovat
Liittojen ylijäämät siirretään kirjanpidossa työtaistelurahastoon. Käytännössä ne sijoitetaan tuottamaan lisää varallisuutta liitoille.
– Mihin asti varallisuutta pitää kartuttaa, voi tietenkin kysyä jäseniltä. Yksi vaihtoehto olisi, että pidettäisiin jäsenmaksutasoa matalammalla, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala pohtii.
Jos koko jäsenkunta pantaisiin lakkoon kerralla, niin työtaistelurahastolla oltaisiin muutamia kymmeniä päiviä lakossa. – OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen
Tekniikan akateemiset kertoo käyttäneensä sijoitustuottoja jäsenmaksun alentamiseen.
– Olemme 20 vuoden aikana käyttäneet vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa jäsenmaksun alentamiseen. Ilman sijoitusomaisuutta jäsenmaksu olisi korkeampi tai jäsenedut vähäisempiä, TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertoo.
Jäsenmaksun taso on jäsenkunnan edustajien päätettävissä. Juuri nyt monen ammattiliiton johdossa ei innostuta jäsenmaksun laskemisesta sijoitustuotoilla. Se on ay-johtajien mukaan myös kentän tahto.
– Julkisen sektorin kohtelu on aika kovaa. Jäsenkunnan tahto tuntuu olevan, että edunvalvontaa vain vahvistetaan, OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen sanoo.
– Meillä jäsenmaksut eivät riitä kattamaan toimintamenoja ja sijoitustoiminnalla on jo katettu varsinaisen toiminnan kuluja, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Usea muukin liitto, kuten OAJ ja toimihenkilöiden Pro, kertoi, että on joutunut käyttämään sijoitustuottoja budjetin paikkaamiseen, vaikka liittojen tavoite on kattaa toimintamenot jäsenmaksutuotoilla.
Aiheesta lisää maanantain A-studiossa TV 1:ssä klo 21.05.
Juttuun on täsmennetty OAJ:n työtaistelurahaston kokoa. Se on noin 80 miljoonan euron luokkaa, ei 100 miljoonan luokkaa.
