Hallitus on ladannut sote- ja maakuntauudistukselle kovat tavoitteet. Sen avulla on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus kaapia kasaan sote-uudistuksen avulla vuoteen 2029 mennessä.
Säästöjen toteutuminen alkaa kuitenkin näyttämään jatkuvasti epävarmemmalta. Tähän on kiinnittänyt huomionsa myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta, joka hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta viime viikolla antamassaan mietinnössä nostaa sote-uudistuksen säästötavoitteen tikun nokkaan.
Valiokunnan mukaan säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy useita riskejä, jotka saattavat vähentää tavoiteltua säästöä tai jopa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Valiokunta myös painottaa, että uudistuksen onnistuminen on julkisen talouden kestävyyden kannalta välttämätöntä.
Huoli säästöjen toteutumisesta ei ole uusi. Valinnanvapauslain lausuntokierroksella säästöjen toteutumiseen uskoi vain noin joka kymmenes palautetta antanut taho.
Asiantuntijat epäileväisiä
Myös valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkisten palveluiden tehokkuuteen keskittynyt erikoistutkija Antti Saastamoinen näkee säästötavoitteen toteutumisessa useita ongelmia.
– Esimerkiksi tietojärjestelmät, joiden avulla tätä säästötavoitetta pyritään toteuttamaan, ovat monen asian osalta vielä kesken. En näe, miten säästötavoite saataisiin ainakaan tässä aikataulussa toteutettua, Saastamoinen sanoo.
Hallitus hakee säästöjä esimerkiksi ennaltaehkäisevään hoitoon panostamisesta sekä potilastietojärjestelmien uudistamisesta. Saastamoinen on epäileväinen.
– On tällä hetkellä vielä varsin epäselvää millä tavoin palvelujen integraatio ja tiedonkulku toimijoiden välillä toteutuu. Siksi on tässä vaiheessa vaikea sanoa missä määrin esimerkiksi perusterveydenhuollon parannuksilla voidaan saavuttaa säästöjä.
Säästötavoitteiden toteutumista on myös mahdoton seurata ilman riittävää tietomäärää.
Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään huomautti, saattavat kustannukset sen sijaan jopa kasvaa. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen.
– On muistettava, että jos palvelujen käyttö kasvaa merkittävästi uudistuksen seurauksena, kustannukset tulevat todennäköisesti edelleen kasvamaan, Saastamoinen sanoo.
Maakunnilla ei ole hyvää syytä säästää
VATT kritisoi myös valittua mallia, jossa maakunnilla ei ole verotusoikeutta eikä tutkijoiden näkemyksen mukaan myöskään kannustimia säästää. VATT:n erikoistutkija Janne Tukiainen puhuu ”pehmeän budjettirajoitteen ongelmasta”.
– Vaikea nähdä, että säästöjä syntyy, jos maakunnilla ei ole minkäänlaisia kannustimia säästää. Valtio antaa jonkin summan maakunnalle käytettäväksi. Jos maakunta käyttää kaikki rahansa jo lokakuussa, on ennakoitavissa, että valtio tulee apuun. Maakunnan lakisääteiset tehtävät on joka tapauksessa hoidettava, Tukiainen sanoo.
Mikäli maakunnissa palvelut pitäisi maksaa maakuntien asukkailta tulevilla veroilla, olisi maakuntien päättäjillä, veronmaksajilla ja valtiovallalla yhteinen tavoite tehokkaammasta sotesta, VATT:n tutkijat arvioivat.
Tässä tapauksessa äänestäjät palkitsisivat poliitikoita maakuntavaaleissa sote-palveluiden tehokkaasta järjestämisestä ja vastaavasti taas rankaisisivat asioiden leväperäisestä hoidosta. Huonot päättäjät menisivät vaihtoon, sillä tehottomuus maakunnan sote-asioiden hoidossa tuntuisi äänestäjien lompakossa kohonneena maakuntaverona.
Jättireformin etenemisestä saadaan lisää tietoa näinä päivinä, kun perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote- ja maakuntalakipaketista.