Suomen pohjoiskärjessä, Norjan ja Suomen valtioiden rajalla, virtaa Teno.
Saamelaisten asettuminen jokilaaksoon on perustunut lohestukseen, ja nykypäivänä moni paikallinen saa lohesta ruuan lisäksi myös elinkeinon matkailun kautta. Talvisin Utsjoen kylänraitti on yleensä hiljainen, mutta kalastuskauden alettua kylä herää eloon.
Tämä ja ensi viikko ovat yleensä kaikista kovimmat viikot matkailuyrittäjälle. Tänä kesänä voimaan tulleet kalastussäännöt kuitenkin rajoittavat kalastuslupien myyntiä kolmanneksella. Turistit ovat kaikonneet Tenojoelta.
Uulan Säästö -kauppias Uula Tapiola kertoo, että kauppa on hiljentynyt.
– Sanon että 30-40 prosenttia puuttuu ostajia. Kalaluvan ostajia puuttuu vieläkin enemmän, uskon että 60 prosentilla on vähentyneet, Tapiola huokaa.
Norja ja Suomi sopivat joulukuussa uudesta Tenojoen kalastussäännöstä. Tavoitteena on suojella joen lohikantaa.
"Eihän se mukavaa ole"
Matkailuyrittäjä Petteri Valle vahvistaa Tapiolan väitteen. Hänellä on vuokraveneitä, mökkejä, ja juuri valmistunut hotelli Tenon rannassa. Tämä vuosi on kuitenkin ollut hiljainen.
– Meillä oli ennen 15 venettä ja tähän aikaan ne olivat kaikki joella. Nyt ei ole kuin kolme venettä, että siitä näkee ne prosentit, kuinka suuri kato on käynyt, Valle sanoo.
– Eihän se mukavaa ole. Ei tämän näin pitänyt mennä. Silloin puhuivat, että kolmasosalla leikkaavat koko pyynnistä, ja minä heti sanoin että se on enemmän. Eivät uskoneet minua, ja nyt se on 70-80 prosenttia, Valle jatkaa.
Kalastajat ovat lähteneet muihin kohteisiin
Yrittäjä Uula Tapiola epäilee, että kalastajat ovat lähteneet muille kalavesille.
– Mitä minä olen kuullut, niin turistit menevät Torniojoelle. Siellä on kaikki paikat täynnä koko kesän, kaikki mökit ja vuokraveneet, Tapiola sanoo.
Paikalliset yrittäjät tuntevat, että heitä ei ole kuultu sopimuksesta neuvotellessa. Turhautumista on ilmentynyt.
– Jos olisimme vaikkapa Ranskassa, niin täällä saattaisi olla jo aikamoiset kapinat, Tapiola päättää.