MONTALCINO Paradiso di Frassinan viinitilalla sijaitsee keskellä kauneinta Toscanaa, kumpuilevien peltojen ja sypressipuiden ympäröimänä. Maisema on kuin suoraan elokuvasta ja soundtrack on sekin valmiina.
Viinipelloilla soi nimittäin Mozart. Joka puolella. Koko ajan. Carlo Cignozzi on sijoittanut eri puolille viljelmiään yhteensä 84 kaiutinta ja laittanut soimaan itse valitsemansa kokoelman "Mozartin parhaat".
– Monet pitävät minua hulluna tai sanovat, että tämä on vain tapa brändätä viinini kuuluisalla säveltäjällä. He eivät kuitenkaan tiedä, että musiikkia on soitettu kasveille esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa jo satojen vuosien ajan, Cignozzi kertoo.
Ja juuri siitä koko idea lähtikin liikkeelle. Cignozzi oli kiinnostunut luonnonmukaisista viininviljelymenetelmistä ja luettuaan kasvien musiikkiterapiasta Aasian maissa päätti kokeilla tätä myös omalla tilallaan. Torjunta-aineiden ruiskuttamisen sijaan köynnöksille alettiin soittaa musiikkia.
Italialaistutkija on vakuuttunut musiikin vaikutuksesta viiniin, Suomessa tätä ihmetellään
Firenzen yliopiston professori Stefano Mancuso tutkii kasvien neurobiologiaa, eli sitä miten kasvit reagoivat ympäristöönsä. Hänen tutkimuksensa osoittavat, että kasvit kuten viiniköynnös, reagoivat musiikkiin.
– Ei musiikin tietenkään tarvitse olla juuri Mozartia, eikä oikeastaan edes musiikkia. Kasvit reagoivat ääneen. Löytämällä oikean taajuudeen, voimme vaikuttaa siihen, miten ne kasvavat, hän opastaa.
Mancuso on tutkinut myös Cignozzin viinejä. Hän on vakuuttunut siitä, että Mozartin soittaminen parantaa niiden laatua.
– Viineissä, joille on soitettu Mozartia, on mitattu selvästi korkeampia polyfenoli- ja sokeripitoisuuksia, mikä taas parantaa viinin laatua, Mancuso kertoo.
Cignozzi kertoo testanneensa musiikin tehoa myös hyvin yksinkertaisella testillä. Hän laittoi kaiuttimia yhdelle pellolle, mutta jätti laittamatta toiselle.
– Ero oli suuri. Musiikille altistetut köynnökset kehittivät enemmän lehtiä, jotka olivat paksumpia, suurempia ja vihreämpiä. Lisäksi niissä esiintyi vähemmän haitallisia sieniä, hän kertoo.
Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen professori Kurt Fagerstedt on asian suhteen skeptinen.
– Tutkijayhteisössä epäillään Mancuson tutkimustuloksia, hän sanoo.
Fagerstedtin mukaan pelto-olosuhteissa tehtyjen kokeiden tulkinta on vaikeaa, sillä niissä pitäisi aina olla puolueettomat kontrollikokeet ja toistot, jotta tuloksista voitaisi sanoa mitään tieteellistä.
– En ole nähnyt yhtään kunnollista julkaisua kasvien kuuloaistista ja suhtaudun erittäin varovaisesti näihin tutkimuksiin, hän lisää.
Fagerstedt ei kuitenkaan pidä mahdottomana sitä, että ääniaallot voisivat vaikuttaa viiniin esimerkiksi pitämällä tuholaiset loitolla. Tieteellistä näyttöä tästä ei kuitenkaan ole.
Miksi juuri Mozart?
Cignozzin köynnökset eivät ole kuunnelleet pelkästään Mozartia. Musiikkikoe lähti liikkeelle barokkimusiikilla ja italialaisilla kansanlauluilla. Myös blues soi Paradiso di Frassinan rinteillä.
– Pisan ja Firenzen yliopiston tutkijat ehdottivat, että tutkimushankkeen kannalta olisi järkevämpää valita yksi artisti, jonka musiikki on tietyllä taajuudella. Siksi päädyin Mozartiin, koska ajattelin, että sitä on mukavinta kuunnella päivittäin, Cignozzi kertoo.
Tilan työntekijät tosin ovat kurkkuaan myötä täynnä Mozartia, Cignozzi nauraa.
– Mutta koska he tietävät sen olevan hyväksi viiniköynnöksille, kestävät he sen, hän kertoo.
Professori Mancuson mukaan parasta ääntä olisi soittaa köynnöksille 200 hertsin tai sitä alemmalla taajuudella soivaa musiikkia.
– Parasta olisi tasainen alhaisen taajuuden humina, mutta sitä ei kukaan jaksaisi kuunnella pitkin päivää. Mozart on oikein hyvä valinta, sillä hänen tuotannossaan on paljon matalan taajuuden ääniä, hän toteaa.
Muut viinintuottajat ovat suhtautuneet Cignozziin varauksella
Brunello di Montalcino on yksi Italian kuuluisimpia ja arvostetuimpia viinejä. Montalcinon alueen suvut ovat viljelleet sitä satojen vuosien ajan, ja perinteiset valmistusmenetelmät ovat kunniassaan.
Cignozzin musiikkikokeiluun onkin suhtauduttu varsin varauksellisesti. Häntä on pidetty omien sanojensa mukaan New Age -höperönä ja huomiohakuisena outona lintuna.
Cignozzista on tullut Mozartin myötä paikallinen julkkis. Hänen tilallaan käy suuri määrä turisteja ja toimittajia ympäri maailman. Lopulta myös paikallisten viljelijöiden asenteet ovat lieventyneet.
– Jotkut ovat jopa tulleet kyselemään, voisivatko he soittaa musiikkia omille köynnöksilleen, ettei rahaa menisi niin paljon erilaisiin kemikaaleihin, hän nauraa.
Myös tiedeyhteisön kiinnostus Cignozzin viinitilaa kohtaan on kasvanut. University of California on aloittamassa laajaa tutkimusta musiikin vaikutuksesta viiniköynnöksiin tilalla ensi syksynä.