Tietoisen läsnäolon kehittäjä, Jon Kabat-Zinn kuulostaa taikurilta. Hänen mukaansa läsnäoloon perustuva hyväksyvä vanhemmuus auttaa myös lomapettymysten käsittelyssä.
– Hyväksyvä vanhemmuus on lasten ja myös vanhempien tunteiden ja tarpeiden tunnistamista. Se ei tarkoita, että lapset aina saisivat tahtonsa läpi. Tietoisuus tunteista vähentää yhteenottoja ja suuttumista.
Jon Kabat-Zinnin vaimo ja luennoitsija Myla Kabat-Zinn täydentää:
– Voimme polkea jalkaa ja olla kärttyisiä. Tai voimme hyväksyä tilanteen, sää on mitä on. Kun hyväksymme oman ja toisten turhautumisen ja pettymyksen tunteet, puolet taistelusta on jo voitettu.
Toinen puoli on miettiä, miten tilanteesta voi tehdä parhaan mahdollisen.
– Kannattaa istua alas yhdessä ja todeta, että me kaikki halusimme lomasta erilaisen. Mitä voimme tehdä, että jäljellä olevat lomapäivät olisivat parempia?
Riitely erottaa ihmisiä toisistaan, mikä on päinvastoin kuin lomalla pitäisi käydä. Siksikin tunteiden käsittely ja olosuhteiden hyväksyntä ovat tärkeitä.
Tunnista tunteet ja hyväksy ne
Suomessa luennoimassa käväisseet Jon ja Myla Kabat-Zinn ovat tunnettuja tietoisen, hyväksyvän vanhemmuuden puolestapuhujia. Tietoiseen läsnäoloon eli mindfulnessiin pohjautuva vanhemmuustyyli on saanut paljon kannattajia ympäri maailmaa.
– Kyseessä on tapa olla kiltimpi ja myötätuntoisempi lapsia kohtaan. Meidän täytyy ymmärtää, miten vaikeaa on olla lapsi nykymaailmassa, selittää Jon Kabat-Zinn.
Hän painottaa, että kyse ei ole mistään vanhemmuuden pikakorjaussarjasta, vaan elämänasenteesta. Hymistelyä ja ikävien tunteiden välttelyä se ei myöskään ole, Myla Kabat-Zinn painottaa.
– Kun tunteet tiedostaa, niitä voi alkaa työstää.
Kuulostaa maalaisjärjen käytöltä?
– Aivan, mutta sepäs ei olekaan aina helppoa. Tietoista läsnäoloa täytyy harjoitella. Et voi vaan päättää, että "onpa loistava idea, tästä lähtien olen läsnäoleva vanhempi!"
– Tietoisen läsnäolon idea on olla yhteydessä juuri tähän hetkeen. Ajatuksemme ovat usein muualla: menneisyydessä, tulevaisuudessa, huolissa tai suunnitelmissa, jatkaa Jon Kabat-Zinn.
Kasvata esimerkilläsi, älä käskyillä
Lapset ovat mestareita elämään tässä hetkessä. Siksi vanhempien pitäisi myös kohdata heidät juuri tässä hetkessä, kaikkine tunteineen.
Lapsia on perinteisesti kasvatettu neuvomalla ja käskemällä. Hyväksyvä vanhemmuus vaatii aikuisilta kasvamista ja uuden opettelua.
– Aikuisena sinä muutat käytöstäsi ja annat lasten olla sellaisia, kuin he ovat. He kyllä näkevät ja tuntevat, että sinä olet tasapainoisempi. Tämä vaikuttaa koko perheen tunneilmastoon, sanoo Jon Kabat-Zinn.
Hyväksyvä vanhemmuus ei ole mikään rokotus elämän harmeja ja vaikeuksia vastaan. Perheessä tilanteet muuttuvat jatkuvasti, joten vanhemmuus vaatii jatkuvaa säätöä.
– Asiat muuttuvat jatkuvasti. Hetken voi olla autuasta ja taivaallista, ja seuraavalla hetkellä kaikki voi muuttua. Sellaista elämä on, hymyilee Myla Kabat-Zinn.