Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan jo keski-ikäinen alkaa työnantajien silmissä olla liian vanha työnhakijaksi, kuusikymppisistä puhumattakaan.
Tutkimus perustuu 6 066 hakemukseen, jotka lähetettiin satunnaisesti valittuihin työpaikkailmoituksiin Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa. Ne muodostavat valtaosan Ruotsin työmarkkinoista.
Työpaikat olivat aitoja, mutta hakijat eivät. Tutkijat halusivat selvittää kuvitteellisten 35–70-vuotiaiden hakijoiden avulla, minkä ikäisille työnantajilta liikenee vastauksia tai peräti haastattelukutsuja.
Haetut paikat vaihtelivat hoito- ja ravintola-apulaisista myyjiin, konttorityöntekijöistä kokkeihin ja kuorma-autonkuljettajiin. Kukin työnantaja sai kolme hakemusta iältään ja sukupuoleltaan erilaisilta hakijoilta. Haettuja työpaikkoja oli siis noin 2 000.
Ikä vaikuttaa etenkin naisilla
Vastaus saatiin keskimäärin 8,7 prosenttiin hakemuksista. Jo 40-vuotiailla osuus kääntyi jyrkkään laskuun, ja eläkeiän kynnyksellä vastauksen sai enää 2–3 prosenttia.
– Ikäsyrjinnästä ei ole pienintäkään epäilystä, sanoo raportin laadintaan osallistunut kansantaloustieteilijä Magnus Carlsson Linné-yliopistosta.
Myös sukupuoli vaikutti vastausten määrään. Nuorimmat naiset saivat vastauksia miehiä enemmän, mutta keski-iän aiheuttama pudotus oli naisilla vielä miehiäkin jyrkempi.
Naisvaltaisilta aloilta naisille kuitenkin liikeni vastaus keskimääräistä useammin. Tutkijat arvelevat, että se yksi selitys työmarkkinoiden sitkeään sukupuolittumiseen.
Koko raportti on ladattavissa ruotsiksi tästä linkistä. Tutkimuksesta voi lukea myös Uppsalan yliopiston verkkosivulta.
Keski-ikäisen ei uskota enää innostuvan uudesta
Osana toista tutkimusta yritysten rekrytoijille tehtiin kysely siitä, mikä eri-ikäisissä hakijoissa epäilyttää. Yli 40-vuotiailla seikkoja oli kolme: kyky oppia uutta, kyky sopeutua ja olla joustava sekä kyky innostua ja ideoida.
– Työnantajat taitavat luulla, että nämä ominaisuudet katoavat keski-iässä, sanoo Uppsalan yliopiston kansantaloustieteilijä Stefan Eriksson.
Ikäsyrjinnällä voi olla isoja yhteiskunnallisia seurauksia ja negatiivisia vaikutuksia talouskasvuun, Eriksson ja Carlsson varoittavat. Ruotsin ikärakenne edellyttäisi, että ihmiset pysyvät työmarkkinoilla aiempaa pitempään, he sanovat.
Ikäsyrjintä voi heidän mukaansa myös vähentää työvoiman liikkuvuutta, kun keski-ikäiset jättävät hakematta työpaikkoja, joita he arvelevat tavoittelevansa ikänsä takia aivan turhaan.
Suomi ikääntyy Ruotsia nopeammin
Rekrytoitavan ihanneiän ylärajan aleneminen nelikymppisiin näyttää koskevan myös Suomea.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen kertoi havainneensa sen työttömyysaikojen kestosta työ- ja elinkeinoministeriön kolmen vuoden takaisessa selvityksessä. Hän arveli kuitenkin tuolloin Ilta-Sanomien haastattelussa, että ilmiö saattoi johtua maan huonosta taloustilanteesta.
Nyt, kun kasvuennusteet ovat toinen toistaan tukevampia, olisi mahdollista selvittää, oliko ilmiö Suomessa tilapäinen.
Väestön huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu.
Ruotsissa ja Suomessa on tällä hetkellä suhteellisesti saman verran yli 65-vuotiaita. Vaikka seitsemänkymppisiksi ja jopa sitä vanhemmiksi työskentelevien määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä selvästi, väestön huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu.
Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin Ruotsissa, jonne maahanmuutto on tuonut paljon enemmän nuorta väkeä kuin Suomeen.
Myös syntyvyys on länsinaapurissa Suomea suurempaa. Yhtä naista kohden syntyi toissa vuonna 1,85 lasta. Suomessa vastaava luku oli 1,65.