Monet naiset joutuvat taistelemaan Suomessa saadakseen lähetteen sterilisaatioon, vaikka lain vaatimat kriteerit täyttyisivät. Lain mukaan sterilisaatioon vaaditaan joko 30 vuoden ikä tai kolme lasta.
– Lääkäreiden suhtautuminen voi silti olla nihkeää. Niitäkin tapauksia on ollut, joissa lääkäri on ollut asiaton tai täysin kieltäytynyt kirjoittamasta lähetettä. Lisääntyminen on joillekin pyhä lehmä, kertoo Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n hallituksen jäsen ja yhdistyksen tiedottajanakin toiminut Maria Ronkainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurin osa naisten steriloinneista tehdään lääketieteellisin perustein. Yleisin syy on hormonaalisen ehkäisyn sopimattomuus. Usein lähetettä vaaditaan myös iän tai lapsiluvun perusteella.
– Vaikka ikä tai lasten määrä riittäisi, se ei mene niin, että heti 30-vuotiaana voi marssia steriloitavaksi. Näissä käytetään tarkkaa harkintaa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
Sterilisaatioissa on pyritty viime vuosina tietoisesti tasa-arvoisempaan suuntaan. Vielä 1980-luvulla Suomessa steriloitiin lähes yksinomaan naisia. Nykyään esimerkiksi Helsingissä naisten sterilisaatiota ei Gisslerin mukaan enää tehdä kovin herkästi julkisin varoin. THL:n tilastot kertovat, että naisen sterilisaatio maksaa noin tuplasti enemmän kuin miehen.
Niitäkin tapauksia on ollut, joissa lääkäri on ollut asiaton tai täysin kieltäytynyt kirjoittamasta lähetettä.
Maria Ronkainen
Vuonna 2016 miesten sterilisaatioiden eli vasektomioiden määrä ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa naisten lukemat.
– Tanskassa suhde oli tasan jo 15 vuotta sitten, ja Hollannissa suurin osa steriloiduista on jo pitkään ollut miehiä. Tällä on pyritty tasaisempaan vastuunjakoon. Hormonaalinen ehkäisy on yleensä naisen tehtävä, joten lapsiluvun täytyttyä on miehen vuoro.
Mieli muuttuu harvoin
Gisslerin mukaan Suomessa kuitenkin esiintyy myös vanhakantaista ajattelua siitä, että naisen ajatukset lastenhankinnasta voivat muuttua iän myötä. Pelätään, että päätös sterilisaatiosta alkaa myöhemmin kaduttaa.
– On joitakin naisia, jotka vasta 40-vuotiaana päättävät haluta lapsen. Sitten vedotaan näihin yksittäistapauksiin, että mieli voi muuttua. Se on naisen tai pariskunnan itsemääräämisoikeutta vastaan.
Tilastojen mukaan sterilisaatioita puretaan hyvin harvoin, eikä purkamisen onnistumisesta ole takeita. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoitoja, mutta kustannukset on maksettava omasta pussista.
Vaikka ikä tai lasten määrä riittäisi, se ei mene niin, että heti 30-vuotiaana voi marssia steriloitavaksi.
Mika Gissler
Suomessa seula sterilisaatioon on muita Pohjoismaita tiukempi. Syy on Suomen muita vanhemmassa, vuodelta 1970 peräisin olevassa steriloimislaissa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ikäraja on 25 vuotta.
– Sterilointien määrä vähenee jatkuvasti, joten sosiaali- ja terveysministeriö ei ole pitänyt lain muuttamista tarpeellisena. Viesti sieltä on ollut, että asia ei ole ajankohtainen, kertoo Gissler.
Lakia on muutettu vapaampaan suuntaan vuonna 1985.
Yhteinen päätös
Moni sterilisaatioon haluava nainen ihmettelee, miksi aviomies tai miesystävä on otettava mukaan lääkärin vastaanotolle tai häneltä on saatava toimenpiteeseen suostumus. THL:n mukaan laki vaatii, että pariskunnan molempia osapuolia on informoitava sterilisaatiosta.
– Se toimii myös niinpäin, että miehen halutessa sterilisaation vaimon olisi hyvä olla mukana vastaanotolla. Se riittää, että toista on informoitu ja kyseessä on yhteinen päätös, Gissler toteaa.
Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n ja Ylen haastattelemien naisten mukaan lääkärit ovat tarkkoja nimenomaan siitä, että miehen mielipide tulee kuulluksi. Jotkut lääkärit ovat vaatineet miehen suostumuksen kirjallisena. Siviilisäädylläkään ei naisten mukaan aina ole väliä, vaikka laissa puhutaan nimenomaan aviopuolisoista.
– Naiset ovat kertoneet tällaisista tapauksista. Miehiltä en ole kuullut, että heiltä olisi kyselty vaimon tai tyttöystävän mielipidettä, toteaa Maria Ronkainen Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:stä.
Sterilointien määrä vähenee jatkuvasti, joten lain muuttamista ei ole pidetty tarpeellisena.
Mika Gissler
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vedotaan steriloimislakiin. Sen mukaan avioparin pitäisi saapua lääkärin vastaanotolle keskustelemaan tilanteesta yhdessä.
Mikäli steriloimista pyytänyt henkilö on avioliitossa, on hänen aviopuolisolleen varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua 1 momentissa tarkoitettuun tilaisuuteen, ja aviopuolisoille on tällöin, milloin siihen katsotaan olevan syytä, selvitettävä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kumman steriloiminen 1 §:n säännökset huomioon ottaen on tarkoituksenmukaisempaa, ja annettava tarvittaessa tilaisuus vielä harkita, kumpi heistä pyytää steriloimista.
Jos puoliso ei pääse mukaan vastaanotolle, syy pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan ilmoittaa kirjallisesti. Tarvittaessa mukaan voidaan liittää aviopuolison kirjallinen lausunto. Lausunnon puuttuminen ei kuitenkaan saa viivyttää eikä vaikeuttaa hakijan steriloimista, kun edellytykset siihen muutoin ovat olemassa.
THL:n ohjeistuksen mukaan puolison poissaolo tai kielteinen mielipide ei myöskään estä hakijan steriloimista.
Riinan tarina
Riina tiesi jo ennen murrosikää, ettei halua aikuisena omia lapsia.
– Kasvoin perheessä, jossa naisen elämän odotettiin menevän samaa kaavaa. Ei koulutusta peruskoulun jälkeen, nuorena naimisiin, lapsia ja niin edelleen. En halunnut alistua elämään, joka kulkee vain puolison ja lasten mukaan, Riina kertoo.
Hänen ajatuksiaan ei hyväksytty lähipiirissä, joten hän piilotti ne. Vasta noin 30-vuotiaana hän uskalsi kertoa sukulaisilleen päätöksestään pysyä lapsettomana. Riina haki sterilisaatiota terveyskeskuksesta ensimmäisen kerran 33-vuotiaana.
– Lääkäri torppasi koko ajatuksen, vaikka olin jo selvästi yli 30-vuotias. Hän vetosi siihen, että olin liian nuori. Lääkärin mukaan jokainen nainen haluaa jossain vaiheessa lapsia. Hän sanoi, että mieleni muuttuu viimeistään kun löydän puolison, joka haluaa lapsia.
Riina sanoi lääkärille, ettei hän halua sellaista puolisoa. Lääkärin mielipide ei muuttunut, ja Riina lähti kotiin tyhjin käsin. Hän ei kuitenkaan luovuttanut.
– Tappelin lähetteestä vuoden, ja kävin useiden lääkärien vastaanotoilla terveyskeskuksessa. Oli todella nöyryyttävää kuulla kieltävä vastaus kerta toisensa jälkeen. He kaikki sanoivat, etteivät puutu asiaan, koska päätöksen sterilisaation eväämisestä oli tehnyt johtavassa asemassa oleva lääkäri. Hänen varpailleen ei ilmeisesti uskallettu astua.
Tappelin lähetteestä vuoden, ja kävin useiden lääkärien vastaanotoilla terveyskeskuksessa.
Riina
Toissa talvena terveyskeskuksen vastaava lääkäri vaihtui, ja uusi lääkäri oli Riinan onneksi tilanteesta eri mieltä.
– Hän sanoi, ettei ole mitään järkeä leikkiä ihmisen hengellä. Perusteluita sterilisaation eväämiseen ei myöskään ollut hänen mielestään tarpeeksi.
Riina sai sterilisaatiolähetteen ja pääsi erikoislääkärin vastaanotolle. Hän oli kärsinyt yli 20 vuotta erittäin kivuliaista kuukautisista, joita lääkäri halusi tutkia tarkemmin.
– Oksensin, ripuloin ja paino sekä hemoglobiini putosivat, kun kuukautiset alkoivat. Minulle oli aiemmin sanottu, että se on normaalia. Antaa kuulemma osviittaa synnytyskipuihin.
Kipujen hillitsemiseen oli kokeiltu hormoniehkäisyä, mutta hormonit eivät sopineet Riinalle.
– E-pillerit aiheuttivat sen, että minulta lähtivät hiukset päästä. Niiden käytön esti myös raju migreeni. Lisäksi minulla on suvussa iso riski sydän- ja verisuonitauteihin.
Lääkäri tutki Riinan, ja kovien kipujen aiheuttaja löytyi. Se oli endometrioosi. Sterilisaatio vaihtui kohdunpoistoon, koska sterilisaatio ei poista endometrioosin oireita. Kohdunpoisto tehtiin viime syksynä Riinan ollessa 36-vuotias.
Ihan kuin eläisimme vielä jollain viktoriaanisella aikakaudella.
Riina
Riina toimii muun muassa Seta ry:n vapaaehtoistehtävissä ja tuntee paljon naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan sterilisaatiostaan.
– Olen kuullut monelta yksinäiseltä tai naisen kanssa elävältä naiselta, että lääkärien mielestä he eivät tarvitse sterilisaatiota. En ymmärrä tätä, koska jokainen päättää omasta kehostaan itse.
Riinan mielestä Suomessa on tiukassa vanhanaikainen ajattelumalli, jonka mukaan naisen ainoa tehtävä on synnyttää lapsia.
– Usein, jos nainen pyytää sterilisaatiota, lääkäri haluaa asiasta myös miehen mielipiteen. Ihan kuin eläisimme vielä jollain viktoriaanisella aikakaudella.
Riina ei ymmärrä, miksi sterilisaation hankkiminen on tehty naisille niin vaikeaksi. Myös ikärajaa pitäisi hänen mielestään pudottaa.
– Jos 10-vuotiaasta asti tietää, ettei halua lapsia, miksei sterilisaatiota voi saada 25-vuotiaana? Ei kukaan ole asettanut alaikärajaa seksin harrastamiselle tai äitiydelle. Miten 25-vuotias ei muka osaisi tehdä päätöstä siitä, haluaako lapsia vai ei?
Vaikka Riina ei omia lapsia halua, hän sanoo arvostavansa valtavasti ihmisiä, jotka haluavat äidiksi.
– Olen nyt itse työkyvyttömyyseläkkeellä ja minulla on sairauksia. Lääkärit unohtavat, että lapsen kanssa tulee iso vastuu, häneen pitää sitoutua 18 vuodeksi.
Suvin tarina
Myös 42-vuotias Suvi tiesi jo lapsena, ettei koskaan halua omaa vauvaa. Nuoruus meni odottaessa, että sterilisaatioon olisi tarpeeksi ikää. Kun hän varasi aikaa lääkäriin, hän joutui ristikuulusteluun.
– Hoitaja vänkäsi pitkään, että minun pitäisi ottaa mies mukaa vastaanotolle. Lopulta hän sitten uskoi, että olen ottanut asiasta selvää kotona, Suvi kertoo.
Kun Suvi tapasi lääkärin, tämä varmisteli moneen kertaan, että Suvi oli tosissaan.
– Hän nikotteli siitä, ettei minulla ole lapsia. Ei ollut kuulemma koskaan kirjoittanut lapsettomalle sterilisaatiolähetettä. Hän kirjoitti lähetteen mutta varoitteli, että sairaalassa saattaa olla nihkeämpi suhtautuminen, ja todennäköisesti eivät suostu leikkaamaan ilman miehen kirjallista suostumusta.
Sairaalassa lääkäri tyrkytti Suville aluksi hormonikierukkaa. Suvi kieltäytyi. Hän sai eteensä valtavan nipun papereita, jotka piti täyttää.
– Lääkäri varmisteli vielä, että olen nyt ihan tosissani eikä tämä ole mikään päähänpisto. Hän kysyi, että onhan mies samaa mieltä. Kirjallista suostumusta ei lopulta tarvittu.
Suvi luuli, että tie olisi vihdoin selvä.
Hän varoitteli, että todennäköisesti eivät suostu leikkaamaan ilman miehen kirjallista suostumusta.
Suvi
Ennen leikkausta Suvi joutui kuitenkin vielä leikkaavan lääkärin puhutteluun. Tämä tarjosi Suville jälleen hormonikierukkaa.
– Leikkaus oli päiväkirurgisella osastolla. Lääkäri vänkäsi pitkään ja hartaasti, että enkö nyt kuitenkin ottaisi kierukkaa, se on niin paljon helpompi poistaa jos mieli muuttuu. Sama käytiin läpi moneen kertaan.
Suvi ei halunnut kierukkaa, koska oli kuullut kierukan asennusongelmista ja sen haittavaikutuksista.
– Halusin nimenomaan pysyvän ratkaisun enkä jotain sellaista, jonka joutuisi vaihtamaan viiden vuoden välein.
Suvin mukaan lääkäri epäili vielä, että hän katuisi toimenpidettä myöhemmin ja uhkaili, että Suvi joutuisi kuitenkin ottamaan kierukan vanhempana, kun alkaisi tulla vuotohäiriöitä. Lopulta sterilisaatio kuitenkin tehtiin.
– Se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. En ole katunut sekuntiakaan. Pääsin vihdoin eroon eri ehkäisyjen kanssa sähläämisestä ja jatkuvasta raskaudenpelosta. Ainut huono puoli oli, että sen saamista piti odottaa kolmekymppiseksi asti. Ikärajan voisi aivan hyvin laskea 25 vuoteen kuten muissakin Pohjoismaissa.
Ikärajan pudottamiseksi onkin laadittu viime talvena kansalaisaloite.
Ihan kuin nainen ei osaisi itse päättää, haluaako lapsia vai ei.
Suvi
Suvi pitää omituisena sitä, että lääkärit kieltäytyvät kirjoittamasta lapsettomille naisille sterilisaatiota vedoten mahdolliseen mielenmuutokseen.
– Enpä usko, että kukaan muu kuin vapaaehtoisesti lapseton on miettinyt lasten hankintaa ja sen seurauksia niin tarkkaan ja monelta kantilta.
Suvin mukaan lääkärien asenteet naisten sterilisaatioihin vaihtelevat paljon. Jotkut hänen tuttavistaan ovat saaneet lähetteen helposti, toiset joutuvat tappelemaan tosissaan. Etenkin yksin elävät naiset joutuvat Suvin mukaan helposti silmätikuiksi.
– Useampi sinkkunainen on sanonut, että lähetettä hakiessa alkaa jankkaus elämän miehen löytymisestä ja siitä kuinka ajatukset lisääntymisestä silloin muuttuvat. Ihan kuin nainen ei osaisi itse päättää, haluaako lapsia vai ei. Olisi kiva myös tietää, tiukataanko miehiltä vaimon lupaa vasektomiaan.
Muutama vuosi sitten Suvilla todettiin kohdussa vaikeita oireita aiheuttava hyvänlaatuinen kasvain, myooma. Oireet tekevät pahimmillaan seisomisen ja istumisen mahdottomaksi. Suvi on yrittänyt saada lähetettä kohdunpoistoon, joka veisi myooman ja kivut mennessään.
– Oireet eivät kuulemma ole tarpeeksi pahat.
Anteron tarina
Sterilisaation ikärajan alentamista tavoittelevan kansalaisaloitteen laatija on porilainen Antero Säämäki. Hän haluaa helpottaa sterilisaation kanssa taistelevia, vaikka asia ei olekaan hänelle enää ajankohtainen. Säämäki sai itse vasektomian helposti vuonna 2000.
– Olin 34-vuotias ja valmistauduin menemään tyttöystäväni kanssa naimisiin. Koska emme aikoneet hankkia lapsia, halusimme sterilisaation. Iän puolesta minulla oli siihen oikeus ja se on helpompi tehdä miehelle.
Kun Säämäki puhui lääkärille sterilisaatiosta, lääkäri ehdotti ensin pidempää harkintaa.
– Kerroin olevani varma päätöksestä, joten lääkäri täytti hakemuksen.
Lääkäri ei kysynyt Säämäen tulevan vaimon mielipidettä.
– Morsiameni oli mukana käytävällä odottamassa. Lääkäri kuitenkin ilmoitti, ettei häneltä tarvitse kysyä, koska emme olleet vielä naimisissa.
Kerroin olevani varma päätöksestä, joten lääkäri täytti hakemuksen.
Antero Säämäki
Säämäki jonotti toimenpiteeseen muutaman kuukauden. Sen jälkeen hän vietti tyttöystävänsä kanssa häitä, ja pariskunta on edelleen naimisissa.
– 17 vuoden avioliiton aikana emme ole katuneet päätöstämme lapsettomuudesta. Molempien mielestä lastenhoito olisi liian raskas tehtävä.
Viime syksynä Säämäki alkoi pohtia, että sterilisaation ikärajan olisi syytä olla Suomessa matalampi. Hän lähetti useita viestejä kansanedustajille steriloimislain ikärajan alentamisesta 25 vuoteen muiden Pohjoismaiden tapaan.
– En saanut vastauksia, joten tein kansalaisaloitteen. Mielestäni Suomen steriloimislain 30 vuoden ikäraja on järjettömän korkea ja harvassa perheessä halutaan kolme lasta, joten samalla lapsiluvun voisi laskea kahteen.
Mukana kansalaisaloitteessa on myös Vapaaehtoiset lapsettomat ry:n edustajia.
Myös terveyssyistä tehtäviä sterilointeja olisi Säämäen mielestä syytä helpottaa. Jos sterilointia hakee terveyssyistä, asiasta on saatava kahden lääkärin mielipide.
– Nykylaki on holhoava. Ihmisillä pitäisi olla enemmän oikeuksia päättää itse lisääntymiskysystään. Kyse on itsemääräämisoikeudesta.
Säämäen harmiksi kansalaisaloite ei ole kerännyt kovin paljon kannatusta. Hän uskoo, että syynä on aloitteen heikko näkyvyys mediassa.
– Aloitteesta on viestitetty monille tahoille, mutta siitä ei ole tullut edes keskustelua.
Riina ja Suvi eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.