Tutkijat eivät olleet uskoa lukuja – lapsia syntynyt alkuvuonna ennätysvähän

Syntyvyys on laskenut huomattavasti alkuvuoden aikana. Syntyneiden lasten määrä laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammikuun ja toukokuun välillä seitsemän prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler pitää näin suurta muutosta poikkeuksellisena. Alkuvuoden lasku syntyvyydessä oli niin raju, että jopa tutkijat epäilivät lukuja. Gissler kertoo, että Tilastokeskuksen tutkijat soittivat ja kysyivät onko THL saanut samansuuntaisia lukuja.

Myös Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch pitää alkuvuoden aikana tapahtunutta syntyvyyden laskua poikkeuksellisena. Vuosituhannen alussa syntyvyys oli Suomessa pitkään jopa kasvussa.

– Kuuden viimeisen vuoden aikana olemme tippuneet keskitasoa alempaan syntyvyyteen eurooppalaisittain. Meillä on selvästi alhaisempi syntyvyys kuin varsinkin Ruotsissa ja Norjassa, Rotkirch toteaa.

– Tämä selvä lasku kuuden vuoden aikana on tullut yllätyksenä miltei kaikille, Rotkirch jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan vielä viime vuonna Suomessa syntyi 52 814 lasta. Jos alkuvuoden trendi jatkuu myös lopun vuotta, painuu vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden. Tuolloin syntyi elävänä 43 757 lasta.

Gisslerin mukaan mikään ei puhu sen puolesta, että syntyvyys lähtisi nousuun loppuvuoden aikana.

– Yleensä alkuvuoden tiedot korreloivat aika hyvin koko vuoden tilastoihin, Gissler toteaa.

Tämän päivän syntyvyysluvut näyttävät vielä surkeammilta, kun ottaa huomioon, että Suomen väkiluku oli 1800-luvun puolivälissä alle kaksi miljoonaa.

Gisslerin mukaan emme voi tietää, onko syntyvyyden laskussa kyse pysyvästä ilmiöstä vai onko se tilapäinen seuraus pitkästä talouden laskukaudesta.

Uhkakuvana on se, että Suomi jää muista Pohjoismaista poiketen tällaisille matalan syntyvyyden vuosikymmenille, Gissler sanoo.

Syksyllä julkaistava Väestöliiton perhebarometri pureutuu juuri laskevan syntyvyyden syihin. Rotkirch kertoo, että jo nyt tiedetään, että syntyvyyteen näyttäisi vaikuttavan kaksi prosessia.

– Toisaalta tämä pitkittynyt taloudellinen epävarmuus Suomessa johtaa siihen, että ihmiset lykkäävät parisuhteiden muodostamista, avioliittoon menoa ja ensimmäisen lapsen hankintaa. Perheellistyminen viivästyy, jos on taloudellista epävarmuutta, Rotkirch kertoo.

– Samaan aikaan on käynnissä kulttuurinen muutos. Ajatellaan, että kaiken pitää olla valmiina ja kaikki pitää olla koettu ennen kuin perheellistytään, Rotkirch jatkaa.

Rotkirch kertoo, että Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrissä ilmeni ensimmäistä kertaa, että niiden suomalaisten määrä, jotka eivät halua lasta lainkaan tai korkeintaan yhden lapsen, on noussut.

– Tämä koskee eniten miehiä, vähätuloisia ja kaupungissa asuvia.

Rotkirch haluaa korostaa, että Väestöliitossa ei nähdä ongelmaa siinä, että ihmiset eivät halua lapsia.

– Minusta ongelma on se, että jos ihmiset toivovat itselleen lasta, mutta eivät voi sitä syystä tai toisesta saada.

Monet kuitenkin pohtivat keinoja lisätä syntyvyyttä. Gisslerin mukaan paras keino lisätä syntyvyyttä on tehdä yhteiskunnasta sellainen, että siihen halutaan tehdä lapsia. Gisslerin mukaan muissa Pohjoismaissa hyvinvointivaltio on paremmalla tolalla – perheiden tukiin ja palveluihin on panostettu enemmän.

Avaa kuvien katselu

Myös lapsiperheen elämän ja työelämän yhdistäminen on Gisslerin mukaan muissa Pohjoismaissa jouhevampaa.

– Mitä Suomi on tehnyt? Kovasti nämä leikkaukset ovat vaikuttaneet lapsiperheisiin, päivähoitoon, koulutukseen, vaikka suoranaisesti lapsilisään ei suuria muutoksia ole tehty.

Rotkirch kertoo, että Väestöliitto ja ajatuspaja Agenda kirjoittavat yhdessä raporttia, jossa vertaillaan Pohjoismaisia perhepolitiikkamalleja. Raportti julkaistaan elokuussa. Yhden selkeän eron Rotkirch mainitsee jo nyt.

– Ruotsissa ansiosidonnainen vanhempainvapaa on selvästi pidempi kuin meillä.

Rotkirch nimeää kaksi ryhmää, joihin poliitikkojen kannattaisi yrittää vaikuttaa, jos he haluaisivat lisätä intoa lasten tekoon.

– Ensimmäinen ryhmä on nuoret aikuiset, jotka lykkäävät ensimmäisen lapsen hankintaa. Toiset ovat sitten ne, jotka pohtivat kolmatta tai neljättä lasta, Rotkirch kertoo.

Rotkirchin mukaan nämä kaksi ryhmää ovat varsin erilaisia ja tarvitsevat siksi erilaisia perhepoliittisia kannustimia. Rotkirch löytää kuitenkin yhden yhteisen kannustimen molemmille ryhmille: yleinen perhe- ja lapsiystävällisyys.

– Julkisessa politiikassa koko ajan muistutettaisiin siitä, että meillä on itse asiassa aika hyvä ja antelias perhevapaiden paketti. Yhteiskunta ei jätä perhettä tai yksilöä yksin Suomessa. Myös työnantajat voisivat selvemmin viestittää, että työntekijä voi olla hyvä ja arvostettu työntekijä samaan aikaan kun hän on hyvä vanhempi, jolla on myös aikaa olla lastensa kanssa, Rotkirch vinkkaa.

Syntyvyyteen on yritetty vaikuttaa muun muassa lisärahalla ja lapsibonuksilla. Anna Rotkirch kertoo, että kun näitä keinoja on tutkittu, on selvinnyt, että niillä on syntyvyyteen saatu vain hetkellisiä piikkejä.

Avaa kuvien katselu

– Pitkällä tähtäimellä tehokkainta on laaja perhepoliittinen paketti, joka tarjoaisi rahan sijaan enemmän joustoja, enemmän mahdollisuuksia yhdistää erilaisia elämäntilanteita hyvään ja tuettuun vanhemmuuteen. Rahalla voi saada jonkin yksittäisen kunnan lapsiluvun pomppaamaan, mutta se tarkoittaa vain sitä, että ne, jotka hankkisivat lapsen muutenkin, ajoittavat lapsen hankkimisen siten, että saavat lapsibonuksen, Rotkirch sanoo.

– Väestöliiton perhebarometreissä pienten lasten vanhemmat kaipaavat juuri eniten joustoa elämäänsä. Ne kaipaavat sitä jopa enemmän kuin rahaa, Rotkirch jatkaa.

Rotkirch pitää perhevapaiden pituuteen keskittyvää soutamista ja huopaamista ylimitoitettuna. Rotkirch muistuttaa, että tänä päivänä syntyvä lapsi elää noin satavuotiaaksi ja tekee elämänsä aikana töitä noin 60 vuotta.

– Jos sitten elämänkulun aikana saa kaksi lasta ja haluaa hoitaa niitä kotona vaikkapa kaksi vuotta, niin minä en näe, että se olisi koko elämän kulun kannalta kovin suuri ongelma, Rotkirch sanoo.

– Paljon suurempi haaste on se, miten saadaan ihmiset hankkimaan toivomansa määrä lapsia silloin, kun se on vielä mahdollista, Rotkirch tiivistää.

Päivitetty 6.7.2017 kello 10:27 Väliotsikosta poistettu väittämä, että syntyvyys olisi laskenut katovuosien tasolle. Väliotsikko muutettu muotoon: Syntyneiden määrä pienin sitten katovuosien