Talvi 2016 oli sähköverkkoyhtiö Carunalle vaikeaa aikaa. Yhtiöstä tuli hetkeksi aikaa koko kansakunnan sylkykuppi.
Ensin kohuttiin Carunan päätöksestä nostaa sähkön siirtohintoja 30 prosenttia. Julkisen arvostelun jälkeen Caruna kohtuullisti hinnankorotuksia.
Sitten Yle kertoi, että Caruna oli maksanut 50 miljoonan euron liikevoitoistaan veroja vuonna 2014 vain 1,6 prosenttia.Tämä sai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) käyttämään poikkeuksellisen voimakasta kieltä.
– Kaiken kaikkiaan voisi sanoa verojen kiertämiseksi tehtävistä järjestelyistä, että itsekkyys Suomessa ylittää jo sairauden asteen, Sipilä sanoi Ylen haastattelussa.
Caruna jäi tapauksen takia tarkkailuluokalle, mutta se ei ole vaikuttanut yhtiön toimintatapoihin tai rahoitusrakenteeseen. Vuonna 2016 yhtiö teki 150 miljoonan euron liikevoiton. Veroja se maksoi voitoistaan vielä vähemmän kuin aikaisemmin eli 0,28 prosenttia.
Lähes olemattoman verokertymän taustalla on konsernin sisäiset siirrot. Sähköverkkojen toiminnasta Suomessa vastaava yhtiö maksoi suomalaiselle samaan konserniin kuuluvalle holdingyhtiölle viime vuonna konserniavustusta 193 miljoonaa euroa. Suomesta rahaa päätyi konsernin sisäisten lainojen maksuina taas Hollantiin.
Järjestelyn takia Carunan verotettavat tulot Suomessa jäävät vähäisiksi.
Carunan omistukset kulkevat muun muassa hollantilaisten, luxemburgilaisten ja caymansaarelaisten yhtiöiden kautta. Omistusketjun päästä löytyvät kuitenkin suuria kansainvälisiä pääomarahastoja sekä kotimaisia ja välillisesti myös ulkomaisia työeläkeyhtiöitä.
Caruna on esimerkki siitä, miten myös työeläkeyhtiöt jouduttavat maailmanlaajuista verosuunnittelua.
Velka on hyvä verosuunnitteluväline
Talvella 2016 Caruna-kohun aikana mediassa ja politiikassa etsittiin syyllisiä. Vuoteen 2014 saakka sähköverkot omisti valtionyhtiö Fortum.
Kun verkot kaupattiin, elinkeinoministerinä toimi nykyinen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Vapaavuoren mukaan vastuu kaupoista kuului kuitenkin Fortumille sekä omistajaohjauksesta tuolloin vastanneelle ministeri Pekka Haavistolle (vihr.)
Fortum on pörssiyhtiö, mutta valtio omistaa siitä yli puolet.
Ylelle Haavisto totesi vastuun sähköverkkojen myynnistä olleen koko hallituksen. Vastuuta kaupoista palloteltiin ahkerasti.
Myyntiä helpotti se, että sähköverkkojen omistajaksi tulivat myös julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva ja yksityinen työeläkeyhtiö Elo.
Carunan isoimmat osakkeenomistajat ovat kuitenkin kansainväliset pääomarahastot First State Investments ja Borealis Infrastructure.
Pääomarahastot ja työeläkeyhtiöt luovat omistuksiaan varten lähes poikkeuksetta omistusrakenteen, johon kuuluu useita yhtiöitä veroparatiiseissa. Mallia perustellaan usein kahdella syyllä: veroneutraaliudella sekä veroparatiisien tarjoamalla juridisella rakenteella.
Veroneutraaliudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että sijoittaja haluaa estää kaksoisverotuksen ulkomaisissa sijoituksissa. Sijoittaja maksaa verot kotimaahansa, eikä hän halua pulittaa samasta potista veroa kahdesti.
Caruna on sijoittajalle unelmakohde: sillä on luonnollinen monopoliasema. Ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa rinnakkaisia sähköverkkoja.
Verokeitaat tarjoavat myös yhtiöille juridisen eli lainsäädännöllisen rakenteen, jossa on helppo perustaa useiden sijoittajien omistamia omaisuudenhoitoyhtiöitä.
Suomalaiset työeläkeyhtiöt on vapautettu tuloveroista, eli niillä ei ole intressiä harrastaa verosuunnittelua omistamiensa kotimaisten yhtiöiden kohdalla. Pääomarahastoilla tilanne on kuitenkin erilainen.
Verosuunnittelun tärkein elementti on usein velka – ja näin on myös Carunan kohdalla. Caruna on lainannut rahaa samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä Hollannista.
Suomalaiset yhtiöt, jotka vastaavat Carunan varsinaisesta toiminnasta, maksavat velkoja takaisin. Tämän takia yhtiön verotettavat tulot jäävät pieniksi, vaikka todellisuudessa Caruna on huippukannattava yhtiö.
Verosuunnittelu aiheuttaa usein tilanteen, jossa sijoittajat kyllä välttyvät kaksoisverotukselta. Samalla yhtiön, jota sijoittajat omistavat ja joka vastaa varsinaisesta liiketoiminnasta, maksamat verot jäävät hyvin pieniksi.
Kyse on laillisesta verosuunnittelusta, jossa pääomarahastot ovat mestareita. Järjestelyiden rakentamiseen osallistuu liikejuristeja, kirjanpitäjiä ja muita taloushallinnon ammattilaisia.
Carunan talousjohtajan Jyrki Tammivuoren mukaan yhtiö ei varsinaisesti tee verosuunnittelua. Caruna on Tammivuoren mukaan "pääomavaltaisella alalla", jossa lainoilla ja rahoituksella on keskeinen rooli.
Yhtiö joutuu tekemään suuria investointeja muun muassa parantaakseen sähköverkkojensa toimintavarmuutta esimerkiksi myrskyjen aikana. Investointeja varten yhtiö on lainannut rahaa sekä osakkailtaan että pankeilta ja institutionaalisilta sijoittajilta kuten työeläkeyhtiöiltä.
– Olemme investoimassa noin kaksi sataa miljoonaa euroa vuosittain sähköverkkojen parantamiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Lainoja on otettu Carunan hollantilaiselta emoyhtiöltä, jolle maksamme lainoja sekä korkoja tietenkin takaisin, Tammivuori sanoo.
Tammivuoren mukaan on harhaanjohtavaa katsoa Carunan kohdalla vain liikevoittoa ja siitä maksettuja veroja.
– Se on sama asia kuin ei ottaisi huomioon asuntolainaa tarkastellessa tavallisen ihmisen korkomenoja, Tammivuori sanoo.
Tammivuori huomauttaa, että Caruna on suomalainen yhtiö, joka maksaa kaikki laissa määritellyt veronsa. Tämä myös pitää paikkaansa.
Luonnollinen monopoli – sijoittajan unelma
Sijoittajien kannalta Caruna on ihanteellinen yhtiö: sillä on tasainen tulovirta ja tuote, jota asiakkaiden on pakko käyttää. Sähkön tuottajan voi nykyisin kilpailuttaa, mutta verkkoyhtiötä ei.
Sähköverkkoyhtiöillä on niin sanottu luonnollinen monopoli: ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa rinnakkaisia sähköverkkoja. Yhtiöiden hinnoittelua valvoo kuitenkin Energiavirasto.
Talvella 2016 poliittisessa keskustelussa keskitytettiinkin siihen, olisiko niin sanotun luonnollisen monopolin yhtiöt syytä pitää valtion tai muiden julkisten toimijoiden omistuksessa.
Ylekään ei ole sivussa luonnollisia monopoleja käsittelevästä keskustelusta – julkisen palvelun yhtiö myi tv- ja radiolähetysverkkonsa ulkomaisille sijoittajille pala kerrallaan 2000-luvulla.
Verkot nykyisin omistavan yhtiön Digitan omistukset kulkevat Luxemburgin kautta.
Omistusketjun päästä löytyy kansainvälinen pääomarahasto First State Investments, eli sama rahasto, joka omistaa 40 prosenttia Carunasta.
Mediatalojen mielestä Digita perii verkon käytöstä kohtuuttomien suuria maksuja – mutta rinnakkaista tv- ja radioverkkoa ei kannata rakentaa.
– Digitasta ilmoitettiin hinta, ja todettiin, että tässä se nyt on. Hinnoista ei juuri voinut neuvotella, toiminta oli äärimmäisen joustamatonta, kuvaili Ylen entinen pääjohtaja Mikael Jungner Digitan toimintaa Helsingin Sanomille vuonna 2014.
Yle käytti Digitan myynnistä saatuja rahoja lähetystensä digitalisointiin.
10.7. Klo 13.10 Korjattu Carunan talousjohtajan Jyrki Tammivuoren lainausta. – Olemme investoimassa noin kaksi sataa miljoonaa euroa sähköverkkojen parantamiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Lainaukseen lisätty sana "vuosittain".