Kansainvälisen Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen saapuu Helsingin Kauppatorille hytisten kylmästä. Hän on juuri jäänyt äitiyslomalle, ja toinen lapsi odottaa villatakin alla tulemistaan tähän maailmaan.
Kosonen on seurannut ilmastonmuutosta työkseen parikymmentä vuotta. Vielä joitakin vuosia sitten hän oli sitä mieltä, ettei halua ilmastonmuutoksen uhkien vuoksi hankkia lapsia lainkaan.
Nyt perheeseen on tulossa jo toinen lapsi.
– Viimeaikaiset merkit ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat niin hyvät, että pyörsin päätökseni.
Kosonen ajattelee, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on nyt sellaista toivoa, jota muutama vuosi sitten ei ollut. Hän luettelee monia hyviä merkkejä. Ehkä merkittävin on se, että globaalit hiilidioksidipäästöt ovat ainakin toistaiseksi lakanneet kasvamasta. Tämä tosiasia vilahtelee hänen puheessaan toistuvasti.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA raportoi maaliskuussa, että päästöt pysyivät viime vuonna entisellä tasolla jo kolmannen peräkkäisen vuoden. Maailman talous kuitenkin kasvoi 3,1 prosenttia.
"Vanha käsitys ilmastonmuutoksen torjunnasta taakkana maailman kehitykselle on jo ehtinyt muuttua."
Tämä on seurausta uusiutuvan energian lisääntyvästä käytöstä, energiatehokkuuden kasvusta sekä hiilen korvautumisesta maakaasulla. IEA:n mukaan suuntaus merkitsee jopa sitä, että päästöjen ja talouskasvun välinen riippuvuus on katkennut.
Muita ilmaston ja maapallon tulevaisuuden kannalta positiivisia merkkejä on Kaisa Kososen mukaan se, että sijoittajat siirtävät rahojaan yhä suuremmin joukoin fossiilisista polttoaineista muihin sijoituskohteisiin.
Ruotsin suurin eläkerahasto päätti kesäkuussa myydä ExxonMobilin ja TransCanadan osakkeensa juuri tästä syystä. Se liittyi siten niiden eläkerahastojen kasvavaan joukkoon, jotka vetävät sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista.
– Nämä ja monet muut merkit ilmassa ovat tehneet sen, että vanha käsitys ilmastonmuutoksen torjunnasta taakkana maailman kehitykselle on jo ehtinyt muuttua.
Myös suomalaisten eläkeyhtiöiden suhde fossiilisiin polttoaineisiin on herättänyt keskustelua. WWF julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan suomalaiset eläkeyhtiöt pärjäävät ilmastotalkoissa hyvin.
Kosonen on kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen lähelle 1,5 celsius-astetta, on vielä kaukana.
– Ei me vielä olla lähestulkoonkaan turvallisilla vesillä, vaikka suunta onkin hyvä, hän miettii.
Kososelle on itsestään selvää ja luontaista elää siten, että kuormittaa luontoa ja ilmastoa mahdollisimman vähän. Hän suorastaan ärsyyntyy, kun häneltä kysyy omista henkilökohtaisista ekoteoista.
– Minä vaan elän todeksi sitä tulevaisuutta, johon uskon. Ihmiskunta tulee joka tapauksessa siirtymään pois fossiilisista polttoaineista, ja minun elämäni heijastaa sitä jo nyt.
Kaisa Kososen kohdalla ilmastoystävällinen elämäntapa merkitsee sitä, että koko perhe on kasvissyöjiä, yksityisautoilua ei harrasteta, eikä lapsille osteta kaiken maailman härpäkkeitä lastenhuonetta täyttämään.
Sen sijaan elämisen ilot etsitään yhdessäolosta ja muista epämateriaalisista arvoista.
Juttua on muokattu 9.7.2017, kello 10.17: Otsikosta ja tekstistä on poistettu väittämä, että pahin mörkö ilmastokatastrofin seurauksista olisi poistunut, ja korvattu se paremmin haastateltavan ajatusta vastaavalla lauseella, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on nähtävissä uutta toivoa.