Kyltissä lukee "Hautajaiskeräys Arskan muistolle. Voit jättää tähän hilusi, enempikin käy. Rahoilla ostetaan kadunmiesten ja -naisten yhteinen seppele Arskan hautajaisiin."
Vuorimiehenpuiston kulmalle on tuotu kynttilöiden ja kukkien viereen myös olutta, viinaa ja tupakkaa. Kyltin vieressä on kuvia Arskasta ja alla tervehdyksiä. Osa pulloista on juotu, suurin osa kuitenkin avaamattomia. Muistopaasin virkaa toimittaa sähkökaappi.
Arska oli Etelä-Helsingin asukkaille tuttu kadunmies, jonka lempipaikkoihin kuuluivat Vuorimiehenpuiston nurkat. Monet muistavat hänet iloisena röökinpummaajana, joka tarvittaessa auttoi vaikkapa ruokakassien kantamisessa.
Arska kuoli heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Siitä lähtien ystävät ovat päivystäneet kahdentoista tunnin vuoroissa. Paikalla on myös Arskan veljeksi esittäytyvä Mika Bäckman. Arskan kuolema on koskettanut monia ja yhdistänyt lukuisia ihmisiä. Mikaa tämä liikuttaa.
– Tottakai se herättää mussa paljon tunteita. Ainahan se on ollut mulle rakas veli kumminkin. Jää hyviä muistoja hänestä.
Veli ei osaa sanoa, miksi alkoholismi vei Arskan.
– En ihan tarkalleen tiedä. Mutta hänen elämässään sattui ja tapahtui niin paljon, niin nopealla ajalla, että varmaan se söi miestä.
"Hän oli aina iloinen, eikä aiheuttanut kenellekään harmia"
Arskaa luonnehditaan persoonaksi, joka ei ollut paha kenellekään, eikä ilkeä.
Moni paikalle tuleva muistelee edesmennyttä lämmöllä, vaikka ei häntä henkilökohtaisesti tuntenutkaan. Ullanlinnalaisrouva tulee Arskan muistopaikalle Vuorimiehenpuiston laidalle ja antaa keräykseen setelin.
– Olen hirveän hämmästynyt tästä muistamisesta tällä alueella. Tämmöistä solidaarisuutta osoitetaan ihmiselle, joka on vähän niinkuin laitapuolenkulkija. Koko yhteisö ottaa tähän osaa, ei tällaista tavallisesti tehdä, pohtii rouva.
Ajatuksiin nousee kahdenkymmenen vuoden takaiset traagiset tapahtumat.
– Tämä ei ole samanlaista, kun meillä tuossa seuraavassa kulmassa, jossa kaksi poliisia ammuttiin. Ihmiset toi sinne kynttilöitä pitkään, mutta tämä on semmoinen persoonallinen kannanotto ihmistä kohtaan, rouva kertoo omista tunnoistaan.
"Se jatkoi matkaa"
Arska oli tuttu kundi monelle Vuorimiehenpuiston ympäristössä. Mikä hänen persoonassaan vetosi niin moneen henkilöön? Veli arvelee että syy löytyy Arskan tavassa kohdata ihmiset.
– Tykkäs tervehtiä ihmisiä, auttoi vanhuksia kauppa-asioissa ja muissakin. Hän oli aina iloinen , eikä aiheuttanut kenellekkään harmia. Siitä varmaan ihmiset hänet muistaa.
Veli on liikuttunut ihmisten myötätunnosta, mutta ei usko että avaamattomat pullot pysyvät Arskan muistopaikalla ja se harmittaa häntä.
– Tässä on viime aikoina jo käynyt niin, että on lähtenyt pulloja, röökejä ja rahaa. Viime yönä lähti yksi koru, jonka kaveri oli tuonut tuohon. Se on erittäin väärin. Terveisiä rosvoille vaan, että ei hyvä homma! Toivoisin, että kunnioitettaisiin tätä paikkaa. Tässä saa käydä muistelemassa, mutta ei tarvii häpäistä tätä paikkaa.
Andy McCoy tulee myös käymään paikalla. Hän kertoo tunteneensa Arskan 25-vuotta. Muusikko katsoo tyhjyyteen.
– Ei se viihtynyt tässä maailmassa. Mä uskon että sillä on parempi missä se on nyt. Se jatkoi matkaa.