Suomalainen rajavartija Jarno Pölönen on tullut kaukaa käymään Suomessa.
Pölönen tekee ihmiskaupan vastaista työtä Nigerian pääkaupungissa Abujassa.
– Nigerialaiset ihmiskaupan uhrit liittyvät prostituutioon hyvin voimakkaasti. Tämä on trendi edelleen, ja se on kasvava, valitettavasti.
Näin sanoo Joensuusta lähtöisin oleva rajavartiolaitoksen Nigerian yhdyshenkilö Jarno Pölönen Ylelle.
Pölönen viittaa omiin kokemuksiinsa Nigerian ihmiskaupasta paikan päällä Länsi-Afrikassa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on lähettänyt työntekijän tekemään ihmiskaupanvastaista työtä ja laittoman maahantulon torjuntaa Nigeriasta.
Pölösen asemapaikka on Suomen Nigerian suurlähetystö. Pölönen on tällä hetkellä käymässä Suomessa.
Suomeen synnyttämään – miksi?
Nigerialaisprostituoidut tulevat Pölösen mukaan Suomeen hakemaan uusia seksimarkkinoita, tienaamaan lisää rahaa.
Mutta eivät kaikki.
Kaikkiaan 51 nigerialaisnaisia on Joutsenon vastaanottokeskuksen suojissa – Suomen ainoassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän keskuksessa.
Nigerialaisnaiset ovat auttamisjärjestelmän selvästi suurin kansallisuusryhmä. Joka kolmas autettava on nigerialainen.
Monille heistä on tehty jo useita abortteja Nigeriassa tai Euroopassa.
Ovatko ihmiskauppaorganisaatiot lähettäneet heidät lopulta Suomeen synnyttämään?
– Kyllä sellaisesta viitteitä selkeästi on. Näin ihmiskaupan uhrit kertovat.
Pölösen mukaan varsinaista tutkinnallista näyttöä ei ole, että naiset olisivat Suomessa synnyttämässä, jotta ihmiskauppaorganisaatiot voisivat hyötyä Suomen sosiaalietuuksista.
– Toki, mikäli uhri on rikollisorganisaation pihdeissä, hänestä pyritään ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti, Pölönen sanoo.
Riittääkö rahaa vielä organisaatiolle?
Vastaanottokeskuksessa naiset saavat noin 90 eurosta reiluun 300 euroon kuukaudessa. Ruoka, juoma, vaatteet, kengät ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet on ostettava 300 eurolla.
– Naisten Suomessa saamat etuudet ovat niin pieniä, ettei niistä riitä ulkomaille lähetettäväksi ainakaan kovin merkittäviä summia, sanoo suojeluyksikön ylitarkastaja Terhi Tafari.
Tarafi ei ota kantaa siihen, tulevatko nigerialaisnaiset Suomeen synnyttämään.
– Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, miksi niin moni nainen on raskaana tänne tullessaan. Samanlainen tilanne on esimerkiksi Ruotsissa, Tafari sanoo.
Sosiaaliset edut eivät ole kuitenkaan tärkein houkutin.
Pölösen mukaan Suomi tunnetaan nigerialaisten parissa maana, joka pitää huolta ennen kaikkea niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet Euroopassa koetun seksuaalisen hyväksikäytön takia raskaaksi.
Suomi tiedetään maana, joka ei jätä pulaan.
– Voi heittää vastakysymyksen, pitääkö meidän antaa apua? Kyllä ehdottomasti pitää. Suomessa nigerialainen ihmiskaupan uhri voi kohdata ensimmäistä kertaa ihmisen, joka oikeasti välittää, Pölönen sanoo.
Nigerialaisnaisia palautetaan Italiaan
Suomessa ovat olleet esillä Maahanmuuttoviraston kielteiset oleskelupäätökset liittyen nigerilaisnaisiin ja heidän palautuksiin Italiaan ja Nigeriaan.
Maahanmuuttovirastosta (Migri) kerrotaan Ylelle, että ihmiskauppaan liittyvien turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä Italiaan ei olla kokonaan luovuttu.
Päätösharkinta on Maahanmuuttoviraston mukaan aiempaa yksilöllisempää.
Keskeistä on hakijan avun tarve, haavoittuva asema, perhetilanne ja olosuhteet Italiassa - mukaan lukien Italian mahdollisesti jo myöntämä suojeluasema tai muu oleskelulupa.
Ihmiskaupan uhrien suojeluyksikön mukaan Suomesta Italiaan tai Espanjaan on palautettu keskimäärin vuosittain 1–2 nigerialaisnaista. Dublin-sopimuksen mukaan he ovat hakeneet ensin kansainvälistä suojelua näistä maista.
Palautus Italiaan sisältää Pölösen mukaan tällä hetkellä ison riskin, vaikka nigerialaisella olisi laillinen oleskelulupa Italiaan.
– Paine on kova, kun tulijoita on niin paljon, että yksittäinen ihminen hukkuu ihmismereen. Auttajien kädet ovat (Italiassa) tällä hetkellä täynnä.
Pölönen kiistää, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita nigerialaisnaisia olisi Italian lisäksi palautettu Nigeriaan.
Sama vahvistetaan Ylelle myös Joutsenon vastaanottokeskuksen ihmiskaupan uhrien suojeluyksiköstä. Ketään asiakasta ei ole sen mukaan palautettu Nigeriaan.
Ihmiskaupan uhrin mahdollinen vapaaehtoinen paluu Nigeriaan on Italiaa karumpaa.
– Vaikka (siellä) tiedetään, mitä henkilö on joutunut kokemaan seksibisnekssä Euroopassa tai Suomessa, se ei ole se hyljeksinnän aihe, vaan se on se, että rahantulo loppuu.
– On runsaasti tapauksia, että henkilö on valitettavasti joutunut lähtemään toiselle kierrokselle, Pölönen sanoo.
Ihmiskaupan uhrien turvataloissa ei ruokaa
Aiemmin muun muassa Niiralan raja-asemalla Pohjois-Karjalassa rajavartijana ja asiakirjatutkijana työskennelleen Jarno Pölösen valvottavana on jättimäinen alue: Nigeria ja Länsi-Afrikka.
Suomi on ainoana Pohjoismaana lähettänyt rajavartiolaitoksen työntekijän Nigeriaan. Pölönen on tällä hetkellä järjestyksessään toinen pidempään Nigeriassa asuva yhteyshenkilö.
Pölösen työstä puolet on erilaisten asiakirjojen, muun muassa passien ja viisumien aitouden tarkistamista.
– Työssä on paljon haasteita. On vilpillisiä asiakirjoja, joko teknisesti väärennettyjä tai niiden myönnössä on jotain epäilyttävää. Niitä tutkitaan lupaprosessien ohessa.
Pölösen työn toinen puoli on ihmiskauppaan liittyvää rikoksentorjuntaa ja Suomesta tulevien virka-apupyyntöjen suorittamista Nigeriassa.
Suomi on solminut vuonna 2015 yhteistyösopimuksen Nigerian valtion ihmiskaupanvastaisen NAPTIP-organisaation kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa ihmiskaupan vastaista toimintaa jo lähtömaassa.
Pölönen vieraili NAPTIP:n Abujan toimistossa keväällä. Sen turvataloihin kootaan suojaan ihmiskaupan uhreja.
NAPTIP:n pääjohtajan viesti Suomen viranomaisille oli karu.
– Heillä ei ollut varaa tarjota turvataloissa ruokaa näille uhreille tai palautetuille. Kun resursseissa mennään tällä tasolla, niin ihmiskaupanvastainen työ on todella haastavaa. Halu ja motivaatio tehdä työtä heillä on silti hyvä.
Jotain hyvääkin Nigerian ihmiskaupanvastaisessa taistelussa on tapahtumassa.
Nigeria on saamassa ensi kertaa lainsäädännön ja ohjeistuksen tasolle, jossa syyttäjät voivat toimia Nigeriassa ihmiskaupparikoksissa.
– Aiemmin on kyllä tutkittu, mutta tuomiot ovat olleet hyvin vaihtelevia ja lainsäädäntö puutteellinen, Pölönen kertoo.
Yksi keskeisimpiä yhteistyökumppaneita on myös eurooppalainen lainvalvontavirasto Europol.
– Yksin minkään valtion viranomaiset eivät voi taistelua ihmiskauppaa vastaan voittaa. Siksi tarvitsemme koko ajan enemmän kansainvälistä yhteistyötä, Pölönen muistuttaa.
"2000-luvun orjakauppaa"
Tällä hetkellä paljon pakolaisia tulee Italiaan ja sitä kautta muuallekin Eurooppaan juuri sieltä, missä Pölönen työskentelee eli Länsi-Afrikasta.
Pölösen mukaan suurin osa Joutsenossa olevista nigerialaisnaisista on joutunut uhriksi jo matkalla.
– Ihmiskaupan uhrit, nigerialaisnaiset, ovat voineet viettää kuukausia Saharan erämaassa ennen, kuin ovat päässeet edes Välimeren rantaan. Heitä on saatettu käyttää hyväksi satoja kertoja siinä matkalla, Pölönen kuvaa naisten kohtaloa.
Se mitä tällä hetkellä Libyassa tapahtuu Eurooppaan pyrkiville turvapaikanhakijoille ja siirtolaisille, on Pölösen mukaan julmaa hyväksikäyttöä.
– Se ei ole mitään muuta kuin todellista 2000-luvun orjakauppaa. On todella karmeaa, mitä sieltä kuulee muista lähteistä, Pölönen toteaa.
Nigerian työkomennus ja yhteistyö NAPTIP:n kanssa ovat paljastaneet ihmiskaupan luonteen.
– Uhri alistetaan heti. Naisten kohdalla seksuaalisesti, ja valitettavasti myös lasten kohdalla. Kun tämä kahle alkaa, fyysisen alistamisen kahle, se kestää loppuun asti – eikä loppua näy.
Uhrit murretaan paitsi henkisesti myös uskonnollisesti. Juju on nigerialainen paikallinen voodoo-uskonto. Lähtiessä Juju-pappi ottaa talteen rituaalissa esimerkiksi uhrin kynnen palasia, häpykarvoja ja kuukautisverta.
– Jujulla pelottelu on niin syvällä ihmiskaupan uhrin sisimmässä, että osin tästä syystä luottamuksen rakentaminen on todella vaikeaa, Pölönen sanoo.
Ihmiskaupan kohteina ovat juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, naiset ja lapset.
– Lasten alullepano ja syntyminen on tapahtunut väkivaltaisissa olosuhteissa. Lapsi syntyy väkivaltaisiin ympäristöön, vähintäänkin henkisesti väkivaltaisiin olosuhteisiin.
Pölönen ei säästele sanojaan ihmiskauppiaiden rikoksista.
– Siihen ei varmasti adjektiivit riitä, millaisista kauheuksista siinä on kysymys. Ihmiskauppa on jotain sellaista, mitä kenenkään meistä ei pitäisi tässä maailmassa hyväksyä, ei pienimmässäkään mittakaavassa.
_Jarno Pölösen haastattelu tänään myös A-studiossa TV1:ssä klo 21. _