Merilohen ja meritaimenen nouseminen kudulle Lahteen kuulostaa vuosisadan kalajutulta. Reilusti yli sadan kilometrin matka Suomenlahteen ei luonnonoloissa olisi lohelle tai taimenelle pitkäkään matka, mutta nykyisellään tie on kaloilta poikki.
Porvoonjoen alajuoksulle on tehty kolme kalatietä padottuihin koskiin. Lähimpänä merta on Strömberginkoski, ja sen yläpuolella Pukkilan Naarkoski ja Vakkolankoski Askolassa. Niitä on tarkoitus vielä lähivuosina parantaa, jotta kalat löytäisivät niihin nykyistä paremmin.
Strömberginkosken kalatien kunnostustyöt Porvoossa ovat jo suunnitteilla.
Uskomme kalojen nousun vilkastuvan tulevaisuudessa, kun ne löytävät helpommin kalateihin.
Sampo Vainio
– Varmuudella meidän tiedossamme on yksi havainto meritaimenesta Orimattilan korkeudelta. Kalateiden toimivuudesta Porvoonjoella on melko vähän tutkittua tietoa, mutta uskomme kalojen nousun vilkastuvan tulevaisuudessa, kun ne löytävät helpommin kalateihin, sanoo Porvoonjoen jokitalkkari Sampo Vainio.
Uusi kalatie ja uutta kutualuetta?
Lopullinen tulppa kaloille on nyt Orimattilassa Tönnönkosken padossa. Pato on rakennettu vuonna 1589 myllyn tarpeisiin. Nyt siinä on myös pieni vesivoimala. Padon ohittaminen kalatiellä kuitenkin kiiluu jo vesistökunnostajien silmissä.
Ensimmäinen ongelma on se, että Tönnönkosken padolle ei ole aikanaan asetettu kalataloudellisia velvoitteita, eli padon omistaja ei joudu korvaamaan padosta kaloille aiheutuvaa haittaa.
Tämän vuoksi kalatien rakentamista ei voi määrätä.
Keinoksi jää neuvottelu padonomistajan kanssa. Viranomainen ei silti pidä tilannetta toivottomana.
– Prosessina kalatien rakentaminen kestää useita vuosia, mutta nyt siihen kannattaa ryhtyä, jos se joskus aiotaan rakentaa. Vantaanjoella on nähty, että taimen nousee yli sata kilometriä Riihimäelle asti kutemaan. Miksi se siis ei nousisi Lahteen? pohtii kalastusbiologi Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Päijät-Hämeen kalatalousasioita hoitavasta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta muistutetaan, että kalakantojen hoitoon suhtaudutaan nykyisin aiempaa suopeammin.
Ajat ovat muuttuneet, nykyisin taimenta arvostetaan ja sen arvo tunnetaan.
Hannu Salo
– Padon omistajan kanssa pitäisi neuvotella kalatien rakentamisesta. Sen lisäksi tarvitaan suuret määrät rahaa suunnitteluun ja toteutukseen, ja voimayhtiölle pitäisi todennäköisesti maksaa korvauksia menetetystä tuotosta. Mutta ajat ovat muuttuneet, nykyisin taimenta arvostetaan ja sen arvo tunnetaan, kalastusbiologi Salo painottaa.
Sisämaan vesistökunnostuksissa kiivas vuosi
Vesistökunnostuksissa suurimmat satsaukset Päijät-Hämeen ja Kesi-Suomen alueella kohdistuvat Päijänteeseen. Lähitulevaisuudessa Päijänteeseen laskevia puroja kunnostetaan kymmenkunta kahden maakunnan alueella.
Isoimpia tulevaisuuden kunnostuskohteita ovat Tourujoki Jyväskylässä ja Kalkkistenkoski Asikkalassa, lisäksi kunnostetaan joukko pienempiä puroja. Aiemmista kunnostuksista on hyviä kokemuksia.
Luonnonkannat on palautettava, että ne säilyvät tuleville polville.
Sampo Vainio
– Siellä on kunnostettu useita pieniä jokia ja puroja, ja niiden taimenkantoja on lähdetty seuraamaan. On havaittu, että taimen lähtee lisääntymään näissä kunnostetuissa puroissa ja pienissä joissa. Ja vaikutukset alkavat näkyä myös Päijänteen taimenkannassa.
– Luonnonkannat on palautettava, että ne säilyvät tuleville polville. Ne ovat viimeisen sadan vuoden aikana tehtyjen muutosten vuoksi hävinneet, ja me emme voi säilyttää niitä pelkästään laitosviljelyssä. Se ei tule onnistumaan, korostaa Porvoonjoen jokitalkkari Sampo Vainio.