Suomessa on tähän mennessä tunnistettu 150 haitalllista vieraslajia ja 130 potentiaalisesti haitallista muualta tullutta lajia. Aiheesta olivat puhumassa Ylen aamu-tv:ssä suojeluasiantuntija Panu Kunttu WWF:stä ja Tiina Parkkima Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Suomessa on parisentuhatta alkuperäislajia, joista osaa vieraslajit uhkaavat. Panu Kunttu sanoo, että vieraslajit uhkaavat ketoneilikkaa ja ruiskaunokkia.
Vieraslajit ovat useimmiten kotoisin Pohjois-Amerikasta tai Aasiasta. Niistä moni on tuotu Suomeen jo reilu sata vuotta sitten.
– Lajeja voi tunnistaa eri oppaiden avulla. Tunnistamista helpottaa, että monet niistä ovat omaleimaisen näköisiä, eivätkä muistuta mitään Suomessa esiintyvää alkuperäistä lajia, Panu Kunttu WWF:ltä sanoo.
Ensin kasvit olivat puutarhan kaunistajia, josta ne sitten ovat lähteneet hallitsemattomasti leviämään.
– Monet lajit ovat lähteneet leviämään puutarhajätteen dumppaamisen myötä. Puutarhajätettä ei saisi viedä pois tontilta. Se olisi hyvä kompostoida suljetussa kompostissa, Tiina Parkkima Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.
Jättipalsami joutui kesäkuussa EU:n kieltolistalle
Jättipalsami on yksi luonnossa kasvavista vieraslajeistamme. Se kuuluu jopa sadan Euroopan pahimman vieraslajin joukkoon. Se leviää aggressiivisesti ja muodostaa yhtenäisiä tiiviitä kasvustoja, joissa juuri mikään muu kasvilaji ei pysty enää kasvamaan. Suomessa se on levinnyt monille arvokkaille alueille, kuten lehtoihin, rantoihin ja puronvarsille, jotka kasvualueina ylläpitävät runsasta lajistoa luontaisesti.
Kesäkuussa EU:n komissio teki päätöksen, että jättipalsami on jatkossa kiellettyjen lajien listalla. Sitä ei saa käyttää, kasvattaa, levittää tai myydä. Kasvustoista pitäisikin nyt hankkiutua eroon.
– Jättipalsamin kitkeminen on helppoa, koska sillä on hento juuristo. Sen voi vain kiskaista varresta. Se voi versoa vielä parin vuoden ajan, mutta 3-4 vuodessa lajista pääsee eroon, Kunttu sanoo.
Jättitatar, lupiini, kurtturuusu ja jättiputki aiheuttavat ongelmia
Jättitatar voi kasvaa jopa asfaltin läpi. Monivuotinen kasvi voi kasvaa 2-3 metriä korkeaksi ja tukahduttaa jättipalsaminen tavoin muun kasvillisuuden. Se pitäisi leikata matalaksi, jotta sen saa taltutettua.
– Sen voi myös peittää pressulla tai kaivaa juurineen ylös. Kasvin taltuttaminen vaatii sitkeyttä, Kunttu sanoo.
Lupiini on monivuotinen laji, joka pitää kaivaa pois juurineen. Sen voi myös niittää monta kertaa, jolloin se ei pääse kukkimaan ja leviämään sitä kautta. Senkin häätäminen vaatii sitkeyttä.
Jättiputki on inhottava vieraslaji, jonka kanssa tulee olla varovainen. Sen kitkemisen tulee varata hyvät suojavarusteet, koska se voi aiheuttaa iholle palovammoja.
Kurtturuusua hävitetään Suomessa vuosittain talkoissa. Siitä on haittaa etenkin ulkosaaristossa, jossa se peittää hiekkarantoja ja rantaniittyjä, joita on Suomessa luontaisesti vähän. Se on kaunis, mutta sekin muodostaa tiiviitä kasvustoja, joissa muut kasvilajit eivät pärjää.
Tämä onkin vieraslajien aiheuttama ongelma.
– Kun alkuperäiset kasvilajit eivät pärjää, syntyy ketjureaktio. Seuraavaksi hyönteiset, jotka ovat riippuvaisia suomalaisista alkuperäisistä kasveista taantuvat, Kunttu sanoo.
Vieraslajien kitkeminen on hyvästä: se on paitsi tärkeää omalle luonnollemme, myös loistavaa luontoliikuntaa.