Narulossi liukuu kepeästi rantaan Kukkarojärven yli. Takana on leveä polku ja kuivaa mäntykangasta, edessä pitkospuita jotka johtavat suolle. Joutsenpari lipuu järvellä ja ilmassa leijailee kesäisen metsän tuoksu. Ei arvaisi, että olemme vain muutaman kilometrin päässä Pieksämäen kaupunkikeskustasta. Antti Nousiainen, Vedenjakaja-reitistön (siirryt toiseen palveluun) puuhamies ja Pieksämäen kaupungin liikuntapalvelupäällikkö, kertoo narulossia hinatessaan, että idea patikointireitin kunnostamiseen lähti kaupunkilaisilta.
– Toinen puolisko on tietenkin se, että saadaan paikallisille hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Mutta toinen yhtä iso juttu on, että paikkakunnan vetovoimaa halutaan lisätä. Täällä on upeat olosuhteet jo valmiina, ja kohtuullisen pienellä vaivalla ja taloudellisella panostuksella Pieksämäestä on saatu erittäin houkutteleva retkeilyalue, Antti Nousiainen kertoo.
Kaupungissa havahduttiin luontomatkailun suosion kasvuun pari vuotta sitten. Kaupungin liepeillä oli jo valmiina useita yksittäisiä retkeilykohteita, mutta nyt ne keksittiin yhdistää 35 kilometriä pitkäksi patikointikokonaisuudeksi. Lisäksi maastopyöräilyreittejä on kunnostettu ja rakennettu yli 40 kilometriä.
– Täällä voi kulkea lyhyitä, muutaman kilometrin pituisia reittejä, tai sitten patikoida vaikka parinkymmenen kilometrin runkoreittiosuuden Partaharjulta Tahinsuolle. Olemme tehneet tätä nykyaikaisen retkeilyn periaatteella eli kokonaisuus koostuu ympyräreiteistä, jolloin polku päättyy lähtöpisteeseen. Parkkipaikat on myös sijoiteltu niin, että lähtöpaikkojen lähelle pääsee hyvin.
Kolmenlaista maastoa ja monipuolista tekemistä
Vedenjakaja-reitistöllä voi kulkea kolmenlaisessa maastossa. Partaharju on nimensä mukaisesti harjumaisemaa, Nikkarilassa polut kulkevat kuivassa kangasmaastossa ja Tahinsuolla retkeilijä kohtaa lappimaisen suoluonnon pitkospuineen ja suopursuineen. Pelkkää patikointia tai pyöräilyä Vedenjakaja ei ole, vaan reitille on keksitty muutakin tekemistä.
– Partaharjulla on jo valmiina frisbeegolf-rata. Varauskodan vieressä on näköalatorni, lisäksi sinne ollaan rakentamassa ulkoliikuntapaikkaa. Tahinsuon kierrokselle lähdetään puolestaan uimarannalta.
Retkeilyn ja kansallispuistojen suosion kasvu näkyy myös pienemmissä retkeilykohteissa. Mallia Vedenjakaja-reitistölle on haettu Repovedeltä. Pieksämäellä halutaan panostaa reitistön laatuun.
– Poluille on asennettu yhteensä 400 kylttiä ja opastetaulua. Taukopaikoilta löytyy vähintään pöytä ja penkit, useassa pisteessä on nuotiopaikka ja reitillä on myös yöpimstä varten laavuja ja uusi kota. Myös vessoja reitistölle on rakennettu kohtuullisin välimatkoin, Antti Nousiainen kertoo.
Partaharjulla Salvosenmäellä sijaitseva varauskota on maksuttomasti retkeilijöiden käytössä. Vaikka reitistö avautuu virallisesti vasta elokuun lopulla, eikä markkinointia ole juurikaan aloitettu, on sana upeasta paikasta kiirinyt.
– Kodalla on varauksia ollut jo tosi paljon. Muutekin reitistön kävijämäärät ovat kasvaneet tänä kesänä huomattavasti, sen näkee käytettyjen polttopuiden määrästä, sekä palautteesta jota olemme saaneet liikuntatoimistolle.
Kaupunki on laittanut rahaa retkeilyreitin kunnostustöihin tähän mennessä noin kolmesataatuhatta euroa. Nousiainen sanoo sen olevan pieni raha siihen nähden, millaisia mahdollisuuksia reitistö kaupungille tuo.
– Kun tiedetään tämä trendi, että retkeily on kasvavaa vapaa-ajan aktiviteettiä, niin kyllä tämä aivan varmasti panostuksen arvoinen on. Majoituspalveluita on jo jonkin verran reitistön läheisyydessä ja kunhan matkailutoiminta täällä laajemmalti alkaa, on suunnitelmissa muun muassa aloittaa kanoottivuokrausta ja erilaisia opastettuja palveluja. Uskon että kiinnostusta riittää ulkomaita myöten, Antti Nousiainen visioi Vedenjakaja-reitistön matkailullista arvoa.
Pieksämäellä luontokohteiden kunnostus ei suinkaan pääty tähän kesään ja Vedenjakajaan.
– Runkoreitti ei tässä kohteessa välttämättä pitene, mutta oheiskohteita reitistölle on jo suunnitteilla. Naarajoelle ollaan puuhaamassa melontareittiä ja Jäppilässä historiallista Kivikurun (siirryt toiseen palveluun)aluetta on suunniteltu tehokkaampaan retkeilykäyttöön, Antti Nousiainen sanoo.