Dalvadaksen Korkeasaareen ja sitä ympäröivään vesialueeseen on torstaina 13. heinäkuuta julistettu moratorio, jolla liitytään Ellos Deatnu! -liikkeeseen. Korkeasaari sijaitsee Suomen puolella valtakunnan rajaa Tenojokilaaksossa.
Tiirasaari, johon Ellos Deatnu! -ryhmä kesäkuussa julisti moratorion sijaitsee puolestaan Norjan puolella rajaa. Näin ollen Korkeasaaren moratorio nostaa asian kansainväliselle tasolle.
Ellos Deatnu! (su. Eläköön Teno!) edistää saamelaisten itsemääräämistä Tenojoen vesistöillä ja ylläpitää moratoriota koko kalastuskauden.
Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä.
– Moratorio tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että uudet kalastussäännöt mitätöidään Tiirasaaren ympäröimällä vesialueella, Ellos Deatnu -ryhmä julistaa.
Ellos Deatnu! -ryhmän yksilöt vastustavat uutta Tenon sopimusta ja edistävät saamelaista itsemäärämistä ja paikallishallintoa Tenonlaaksossa. Ryhmään kuuluu paikallisia saamelaisia molemmin puolin Tenoa sekä muita aktiiveja.
"Toivon Ellos Deatnu! -liikkeen kasvavan vielä suuremmaksi virraksi"
Taiteilija Outi Pieski on yksi Dalvadaksen uuden moratorion aloittajista. Hän kertoo käyneensä Tiirasaaressa ja kuulleensa, että hyvä tapa liikkeen tukemiseen olisi julistaa itsekin moratorio.
Niinpä he ovat yhdessä joidenkin Dalvadaksen asukkaiden kanssa julistaneet moratorion Korkeasaareen, Tiirasaaren moratorion jatkeeksi.
– Tenon asia kuuluu meille kaikille paikallisille ihmisille, toteaa Pieski.
Pieski toivoo, että myös muuta näyttäisivät asenteensa ja julistaisivat alueillensa moratorioita.
– On tärkeää, että näytämme, ettemme hyväksy nykyistä sopimusta. Toivon Ellos Deatnu! -liikkeen kasvavan vielä suuremmaksi virraksi. Näin ihmiset muuallakin ovat saaneet aikaan muutoksia.
Ryhmä edistää saamelaisten itsemääräämistä Tenojoen vesistöillä.
Huoli kalastuskulttuurin kuolemisesta
Dalvadaksen ihmisten mielestä ei ole sopivaa, että mökkiläisille annetaan enemmän oikeuksia Tenon vesistön alueelle. Heidän näkemyksensä mukaan maata ostamalla ei perinteisiä pyyntioikeuksia voi ostaa, vaan niiden tulee siirtyä perintönä
Minunkaan poikani ei pääse avukseni lohipatoa pitämään. Se sotii kaikkea ihmisyyttä vastaan.
Outakosken kalastuskunnan puheenjohtaja ja yksi Korkeasaaren moratorion julistajista Antti Katekeetta
.
Dalvadaksessa ollaankin huolissaan paikallisen perinnön ja oikeuksien siirtymisestä tuleville sukupolville.
– Tenon sopimuksen myötä voi olla, että kalastuskulttuuri lopulta kuolee ja samalla kuolee saamelaisuus, kieli ja kulttuuri. Etelä-Suomessa lapset auttavat maatilan töissä, mutta meidän lapsemme eivät edes pääse joelle. Minunkaan poikani ei pääse avukseni lohipatoa pitämään. Se sotii kaikkea ihmisyyttä vastaan, toteaa Outakosken kalastuskunnan puheenjohtaja ja yksi Korkeasaaren moratorion julistajista Antti Katekeetta.
"Sääntö estää vuosittaisen perinteisen kalastuksen opettamisen"
Myös Sylvi Rasmus, paikallisen suvun edustaja hänkin, esittää huolensa kulttuurin säilymisen puolesta.
– Ei ole oikein, että ihmiset, jotka eivät tunne paikallista kulttuuria eivätkä perinteitä, päättävät alueen asioista.
Rasmus harmittelee, että verkkopyynti Tenolla on muutenkin vähentynyt paljon viimeisen 30-vuoden aikana, eivätkä uudet sukupolvet hallitse tarpeeksi laajasti taitoja, joita sen jatkamiseen tarvitaan.
– Sääntö estää myös vuosittain toteutettua perinteisen kalastuksen opettamista saamelaisissa kouluissa, jatkaa Sylvi Rasmus.
Tukikonsertti moratorioille tulossa
Ellos Deatnu -ryhmä perusti moratorionsa juhannusviikolla. Toiminnan rahoittamiseksi he ovat järjestämässä myös tukikonserttia, jossa esiintyy esimerkiksi Paleface sekä useita nimekkäitä saamelaisartisteja.
Paikalliset Norjan ja Suomen puolella ovat jo pitkään vastustaneet rajajoki Tenon uutta kalastussopimusta, sillä se rajoittaa paikallisten saamelaisten perinteisiä kalastusmuotoja, ja laventaa ulkopaikkakuntalaisten oikeuksia Tenolle.
Oikeuskansleri totesi maaliskuussa, että saamelaisia kuultiin liian myöhään Tenon sopimuksen neuvotteluissa, vaikka saamelaiskäräjälaki velvoittaa neuvottelemaan saamelaisia koskevista asioista saamelaiskäräjien kanssa.