Kielteisen turvapaikkapäätöksenkin jälkeen turvapaikanhakijalla on muita mahdollisuuksia jäädä Suomeen. Yksi niistä on työperusteinen oleskelulupa. Myös sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on pariin otteeseen patistanut turvapaikanhakijoita työpaikkojen etsimiseen.
Toistaiseksi työperusteisia oleskelulupia on kuitenkin annettu niukasti.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt viimeisen kahden vuoden sisällä työperusteista oleskelulupaa hakeville irakilaisille, afganistanilaisille ja somalialaisille yhteensä 118 päätöstä. Niistä 87 on ollut kielteisiä.
Kaikki hakijat eivät ole tulleet Suomeen alun perin kansainvälistä suojelua hakemaan. Luvuista voidaan kuitenkin päätellä, että nekin, jotka ovat alun perin hakeneet turvapaikkaa, eivät ole löytäneet työperusteisesta oleskeluluvasta keinoa laillistaa Suomessa oleskelunsa.
Syitä hylkypäätöksiin on monta
Hakemuksen jättämiseen tarvitaan passi, mitä monella turvapaikanhakijalla ei ole, eikä sen hankkiminen kotimaasta ole mahdollista. Passia saatetaan myös piilotella pakkopalautuksen estämiseksi. Työlupaa koskeva keskeneräinen hakuprosessi ei estä käännyttämistä.
Kielteinen päätös saattaa tulla myös tarveharkinnan vuoksi. Eli siksi, koska lupaa haetaan alalle, jolle pitäisi Suomen käytännön mukaan palkata ensisijaisesti EU-maan kansalainen. Tämä koitui esimerkiksi helsinkiläisessä ravintolassa jo vuoden verran töitä tehneen Moatazin kohtaloksi. Lue Verkkouutisten uutinen aiheesta täältä.
Syy kielteiseen päätökseen voi olla myös se, että TE-toimisto pitää työstä ansaittua palkkaa liian pienenä Suomessa elämiseen, tai että turvapaikanhakija on syyllistynyt Suomessa ollessaan rikoksiin.
Oikeuden oleskelulupaan arvioivat TE-toimisto ja Maahanmuuttovirasto yhdessä. Maahanmuuttoviraston tilastoista ei voi eritellä, millä perusteella kielteiset päätökset ovat tulleet.
Irakilaiset, afganistanilaiset ja somalit ovat jättäneet viimeisen kahden vuoden sisällä 368 työperusteista oleskelulupaa koskevaa hakemusta. Puolet hakemuksista on jätetty viimeisen puolen vuoden aikana. Määrä on siis pieni kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lukumäärään verrattuna, mutta toisaalta kasvussa. Lupahakemus myös maksaa tuntuvasti: sähköisen lupahakemuksen jättö maksaa 450 ja paperisen 520 euroa.
Hakemuksen käsittely kesti viime vuonna keskimäärin 120 päivää.
Lue myös:
Työtunteja 60 viikossa, palkka 30 euroa päivässä – näin Suomessa riistetään paperitonta työvoimaa