Voidaanko museoissa tulevaisuudessa esittää sellaista aineistoa, josta käy ilmi esimerkiksi henkilön kuuluminen ammattiliittoon? Museoissa pelätään, että valmistelussa oleva tietosuojalaki pakottaa kätkemään arkaluontoiseksi määritellyt henkilötiedot.
Suomen tietosuojalain uudistus liittyy Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen muutokseen. Henkilötietojen käyttö on muuttunut verkkomaailmassa. Vuonna 2014 EU-tuomioistuin teki päätöksen, jonka mukaan Googlen on pyydettäessä poistettava ihmisiä koskevia hakutuloksia.
Henkilöhistorian ei tarvitse olla ikuisesti kuormana, mutta entä jos haluaa jättää itsestään jäljen? Museot tallentavat henkilötietoja haastatteluissa, valokuvina ja niistä tehtyinä luetteloina. Suomen museoliitossa ollaan huolestuneita siitä, että oikeus tulla unohdetuksi rajoittaa ihmisiltä oikeutta tulla muistetuksi.
Jos yhteenkin vähemmistöön kuulut, niin sitten sinut historiasta unohdetaan.
Kalle Kallio
Tietosuojalakiin halutaan selvästi kirjata museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden erivapaus tallentaa ja julkaista henkilötietoja – myös voimassa olevan henkilötietolain arkaluontoiseksi määriteltyjen ryhmien osalta. Tietojen tallentaminen ja julkaiseminen etnisen taustan, vakaumuksen, ammattiliittoon kuulumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella on tarkkaan säädelty.
Sakonuhka johtaa itsesensuuriin
Tampereella toimiva valtakunnallinen Työväenmuseo Werstas ei juuri muuta teekään kuin työskentele näillä ”vaarallisilla vesillä”.
Työväenliikkeen perinteen ohella Werstas (siirryt toiseen palveluun) pitää huolta Kuurojen museon kokoelmista ja sillä on vastuu myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perinteen tallentamisesta.
Tietosuojalakiesitykseen liittyy seuraamuksia, jotka koskevat niin kaupallisia toimijoita kuin muitakin rekisterinluojia. Hallinnollinen sakko voi olla Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion mukaan jopa neljä prosenttia liikevaihdosta.
– Pääsylipputuloja keräävillä museoilla se olisi noin puolet tulosta. Tämä, yleisen lainkuuliaisuuden lisäksi, johtaisi itsesensuuriin.
– Museot alkavat välttää sellaisten aineistojen tallentamista, joihin liittyy tietosuojaongelmia, Kallio sanoo.
Materiaaleja ei digitoida ja luetteloida. Eli niitä ei käytännössä ole.
Kalle Kallio
Kallion mukaan tietyntyyppisiä teemoja ei enää tallennettaisi, joten tulevien sukupolvien käsitys tästä ajasta kapenisi merkittävästi.
Kenen kulttuuriperintö jäisi talteen?
– Tässä ei ole vaarassa yhteiskunnallisesti passiivisen, heteroseksuaalisen kantasuomalaisen kulttuuriperintö. Jos yhteenkin vähemmistöön kuulut, niin sitten sinut historiasta unohdetaan, Kallio sanoo.
Mitä ei digitoida, sitä ei ole
Se, mitä Kalle Kallio puhuu, tuntuu pirujen maalaamiselta seinälle. Eihän tietosuoja voi tarkoittaa kulttuurin piilottamista. Mutta mies on tosissaan.
Jos valmisteilla olevaa tietosuojalakia aiotaan noudattaa kirjaimellisti, eikä siihen erikseen määritellä museoiden erityistarpeita, niin vähänkin arkaluontoiset tiedot jäävät varaston täytteeksi.
– Sellaisia materiaaleja ei digitoida ja luetteloida. Eli niitä ei käytännössä ole.
– Museoiden toiminnan turvaaminen pitää kirjata nimenomaan tähän lakiin, ei muualle, kuten on ehdoteltu, Kallio sanoo.
Tietosuojalain uudistushanke on virittänyt myös keskustelun siitä, mitä museot saavat esittää näyttelyissään ja julkaista avoimessa verkossa. Museolla pitäisi olla lupa nimen tai kuvan tallentamiseen, mutta tätä lupaa ei jokaiselta kuvien lahjoittajalta ja kuvatuilta ihmisiltä ole aikoinaan osattu kysyä. Kun he ovat tuoneet materiaalia kokoelmiin, ajatuksena on ollut, että ne tuodaan juuri talteen ja näytille.
– Tulisiko museoiden esimerkiksi sumentaa kasvoja kokoelmistaan tai niistä jotka ovat julkisesti jaossa? Jos me joutuisimme piilottamaan ihmisiä, ettei heitä ei voi tunnistaa, niin se sotii meidän ammattietiikkaa vastaan, Kalle Kallio pohtii.
Lainsäätäjillä on tavoitteena saada tietosuojalaki uusituksi ensi vuoden toukokuun aikana. Lausuntoja voi tehdä (siirryt toiseen palveluun) 8. syyskuuta saakka.
Tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanotyöryhmän mietintöön voit tutustua tästä. (siirryt toiseen palveluun)
