Kymmenet metallinpaljastimet piipittävät kilpaa, kun aamun ensimmäiset kävijät saapuvat Ekushey-kirjamessuille Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa.
Maastonvihreään pukeutuneet aseistetut vartijat valvovat pääsisäänkäyntiä samalla kun jokaisen vierailijan laukut tutkitaan.
Kyse on Bangladeshin tärkeimmästä kulttuuritapahtumasta, ja tiukat turvatoimet ovat kaikkea muuta kuin liioiteltuja.
Siitä kertoo kustannusjohtaja Razia Rahman Jollyn myyntikojun takana kiiltelevä mustareunainen valokuvasuurennos.
Kuvassa on Rahman Jollyn entinen puoliso, kustantaja Faisar Arefin Dipan.
Islamistiterroristit ryntäsivät kustantamoon lokakuussa 2015 ja puukottivat hänet kuoliaaksi.
Dipanin kuva koreilee jokaisen pöydälle asetetun kirjan takakannessa.
– Jokaisessa vuonna 2016 julkaisemassamme teoksessa vaalimme hänen muistoaan, Jagriti Prakashani -kustantamon johtoon siirtynyt Razia Rahman Jolly kertoo liikuttuneena.
Kirjakustantamojen arki on vaikeutunut Bangladeshissa siitä lähtien kuin islamin nimeen vannovat terroristijärjestöt alkoivat järjestelmällisesti tappaa uskontokriittisiä vapaa-ajattelijoita neljä vuotta sitten.
Kahdeksan kirjoittajaa ja kustantajaa murhattiin 15 kuukauden sisällä.
Murhien suma keskittyi vuosiin 2015-2016, jolloin kahdeksan kirjoittajaa ja kustantajaa menetti henkensä 15 kuukauden sisällä.
Muiden kulttuurivaikuttajien tapaan Jagriti Prakashani -kustantamo joutuu nykyään tarkkaan punnitsemaan, mitä Bangladeshissa voi ylipäänsä tuoda julkiseen keskusteluun.
Kustantamo julkaisi tunnetun islamia arvostelleen kirjailija-bloggarin Avijit Royn teoksen vuoden 2014 kirjamessuilla.
Amerikkalais-bangladeshilainen Roy murhattiin samaisten messujen uloskäynnillä viidakkoveitsin vuosi julkaisun jälkeen. Kahdeksan kuukautta myöhemmin oli hänen kustantajansa vuoro.
Nykyään kustantamo välttää tarkoituksella Royn kirjoja.
– Olemme oppineet paljon. Jouduimme hänen kirjoitustensa takia kärsimään kaikista suurimman menetyksen, Razia Rahman Jolly sanoo.
Murha mielenosoituksessa muutti kaiken
Bangladesh itsenäistyi Pakistanista lyhyen mutta verisen sodan seurauksena vuonna 1971. Islamista tehtiin parikymmentä vuotta sen jälkeen valtionuskonto.
Nykyään Bangladesh on perustuslakinsa mukaan maalinen valtio, mutta islamilla on säilynyt valtionuskonnon asema. 160 miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia tunnustaa islamia.
Terrorismi on kiusannut Bangladeshia jo kolmella vuosikymmenellä.
Ensin 1990-luvulla Afganistanin sodasta palanneet radikalisoituneet taistelijat lietsoivat terroritekoja pakistanilaisen ääriryhmän nimissä. Siitä kymmenen vuoden kuluttua alkoivat itsemurhaiskut.
Ensimmäinen, suoraan bloggareihin kohdistunut murha sai alkunsa mielenosoituksesta vuonna 2013.
Erityisesti nuoret olivat alkaneet näkyvästi protestoida Bangladeshin vuonna 1971 itsenäisyyssotaan liittyvässä oikeudenkäynnissä jaettuja lieviä tuomioita vastaan.
Mielenosoitus alkoi Facebook-ryhmästä ja keräsi lopulta helmikuussa 2013 kymmeniätuhansia mielenosoittajia pääkaupungin Dhakan Shahbagh-aukiolle.
Mielenosoitusten aikana Shahbagh-liikkeen vetonaula, sotaoikeudenkäyntejä blogissaan arvostellut Ahmed Rajib Haider löydettiin pilkottuna verilätäköstä läheltä kotiaan.
Murha toi islamilaisen terrorismin kerralla päivänvaloon.
Bloggari Washiqur Rahman tapettiin hänen tehtyään #IamAvijit -päivityksen Facebookissa.
Saksaan pari vuotta sitten paennut 25-vuotias Ananya Azad on yksi Shahbagh-liikkeen perustajista.
Hän koki läheltä kotiseutunsa yhtäkkisen radikalisoitumisen.
– Tuohon aikaan se alkoi. Monet islamistiryhmät ja poliittiset puolueet alkoivat syyttää vapaa-ajattelijoita islamin, koraanin ja muslimien elämäntavan morkkauksesta. He vaativat ateistien kuolemaa, Ananya Azad kertoo.
Konservatiivisten islamistiryhmien keskittymä Hefazet-e-Islam alkoi nostaa päätään Bangladeshissa.
Islamilaisten koulujen opettajista ja oppilaista muodostettu painostusryhmä vaati jumalanpilkan kieltävän lain säätämistä.
He valtasivat kadut pari kuukautta myöhemmin vaatien yhteiskuntaan islamilaista järjestystä ja kuolemaa jumalanpilkkaaja-bloggareille.
Kirjoittajamurhat kiihtyivät. Varsinainen aalto alkoi helmikuussa 2015 Avijit Royn murhalla.
Kuukautta myöhemmin bloggari Washiqur Rahman tapettiin hänen tehtyään #IamAvijit -päivityksen Facebookissa.
”He kirjoittivat, että katkaistu pääni ripustettaisiin yliopistolle”
Kolmas perättäinen uhri, islamistien mustalla listalla olevaan Muktomona-blogiin kirjoittanut Ananta Bijoy Das tapettiin toukokuussa.
Silloin Ananya Azad sai kuulla, että iskuista epäilty terroristiryhmä oli julkaissut hänen nimensä verkkosivuillaan.
Hän olisi al-Qaidan Etelä-Aasian haaraksi itseään nimittävän ryhmän seuraava uhri.
– He kirjoittivat että minut tapettaisiin ja katkaistu pääni ripustettaisiin Dhakan yliopiston alueelle, Ananya kertoo.
Seuraavaksi samoille verkkosivuille ilmestyi Ananyan kuva, jossa kasvojen yli oli piirretty rasti. Bloggaria seurattiin moottoripyörillä ja hänet yritettiin hakata kotiportillaan.
Ananyan mukaan lopulta yhteensä 13 islamilaista ryhmää eri puolilla maata julkaisi hänen nimensä vaatien hänen kuolemaansa.
Ananya Azad ei halunnut alunperin lähteä Bangladeshista; hän kun on tottunut kokemaan kovia rakkaassa kotimaassaan.
Ananyan isä Humayun Azad oli toinen ääri-islamistien hyökkäyksen kohteeksi joutunut kirjailija vuonna 2004 julkaistuaan ääri-islamismia arvostelleen teoksen.
Ananya oli isänsä takia joutunut terroristien kiduttamaksi jo 13-vuotiaana.
Kesäkuussa 2015 Ananya ei enää uskaltanut poistua kotoaan. Hän pakeni lopulta Bangladeshista Saksaan.
Nyt Ananya opiskelee saksan kieltä muiden pakolaisten kanssa.
Hän kirjoittaa edelleen suosittua blogiaan, jossa hän kritisoi islamilaisia puolueita ja puoltaa naisten oikeuksia.
Hänen kuoleman jälkeistä elämää käsittelevä kirjansa julkaistiin pitkän pohdinnan jälkeen Ekusheyn kirjamessuilla tänä vuonna. Bangladeshiin hänellä itsellään ei ole vielä vuosiin menemistä.
– Vuonna 2016 suunnittelin vierailua kirjamessuille mutta samana päivänä poliisi julkaisi lehdistötiedotteen, jossa sanottiin että jos tulen, islamistiterroristit uhkaavat tappaa minut lentokentän edessä, Ananya kertoo.
Bloggarit hävinneet Eurooppaan, myös Suomeen
Ananya ei ole poikkeus. Monet verkossa liberaaleja ajatuksiaan jakavat ihmiset ovat valinneet paon.
Yksi pakoaallon laukaisijoista oli vuonna 2014 nimimerkillä ”islamin puolustajat” julkaistu 84 nimen tappolista.
Sen pelottavuutta on lisännyt se, että monen nyttemmin murhatun kulttuurivaikuttajan nimi on ollut kyseisellä listalla.
Kymmenet listalla olleet bloggarit, kustantajat, sarjakuvapiirtäjät ja toimittajat ovat hakeutuneet naapurimaihin tai Eurooppaan.
Yksi heistä on 32-vuotias bloggari Samir.
Hän oli saanut uhkausviestejä jo vuosia ennen tappolistan julkistamista.
Jatkuvat verkkouhkailut saivat hänet lopulta etsimään opiskelupaikkaa ulkomailta.
Se löytyi Suomesta, jonne hän muutti vuonna 2012.
– Fanaattisten islamistien vaikutus on Suomessa hyvin pieni. Se oli yksi tärkeä syy miksi hakeuduin tänne, uuteen kotimaahansa tyytyväinen Samir sanoo.
Samir on jo vuosien ajan jakanut kirjoituksiaan henkensä menettäneen Avijit Royn perustaman Muktomona -blogin sivuilla.
Jos lopetamme kirjoittamisen maamme radikalisoituu entisestään.
Samir, bloggari
Islamistien mustalla listalla oleva sivusto on tarjonnut tuhansille vapaa-ajattelijoille paikan vaihtaa ajatuksia maassa, jossa lehdistö joutuu rajaamaan sananvapauttaan.
Samir on yksi sivuston hallinnoijista ja tunnettu kirjoittaja, minkä vuoksi hän ei halua paljastaa oikeaa nimeään ja asuinpaikkaansa.
– Terroristit ovat asiantuntijoita tiedustelussa. Moni bloggari kirjoitti nimimerkin alla ja peitteli olinpaikkaansa, mutta terroristit löysivät heidät siitä huolimatta, Samir perustelee varovaisuuttaan.
Kaikki Muktomona-sivuston hallinnoijat asuvat ulkomailla.
Samir päätti hiljattain opintonsa Suomessa ja iloitsee juuri saamastaan vuoden työviisumista.
Työnhaun ohella hän suunnittelee kirjaa, joka keskittyy analysoimaan uskonnollisten johtajien saarnoja Bangladeshissa.
– Jos lopetamme kirjoittamisen maamme radikalisoituu entisestään. Olemme hyvin nopeasti muuntamassa yhteiskuntaamme radikaaliksi yhteiskunnaksi, Samir sanoo.
”Yksittäisten terroristien tappaminen ei tuo loppua terrorismille”
Bloggarimurhat loppuivat toistaiseksi vuoden takaiseen heinäkuuhun.
Silloin Bangladesh koki historiansa mittavimman terrori-iskun. Aseistautuneet militantit ryntäsivät ulkomaalaisten suosimaan ravintolaan Dhakan hyväosaisella alueella, ja 22 ihmistä sai surmansa.
Valtio vastasi terroritekoon ratsioin ja pidätti tuhansia terrorismista epäiltyjä. Sen jälkeen bloggareiden tai aktivistien murhia ei ole tapahtunut.
Illinoisin yliopiston politiikanprofessorin Ali Riazin mielestä onnistuneet ratsiat eivät merkitse, että uhka olisi voitettu.
Kyse voi olla terroristien uudelleen järjestäytymisestä.
Lisäksi väkivalta on jatkunut iskuina muun muassa vähemmistöuskontojen edustajia, professoreita, ulkomaalaisia ja poliisia vastaan.
Sanomalehti The Guardianin mukaan yhteensä 30 ihmistä oli saanut surmansa islamistiterroristien veitsestä vuoden 2013 alusta vuoden 2016 kesäkuuhun loppuun mennessä.
– Hallitus ei ymmärrä, että pelkkä yksittäisten terroristien tappaminen ei tuo loppua terrorismille. Tarvitaan kaikenkattava, hyvin koordinoitu terrorismin vastainen strategia, mikä Bangladeshilta toistaiseksi uupuu, Ali Riaz toteaa.
”Liian ateistisia” runoja poistettu koulukirjoista
Riazin mukaan viimeisin, Bangladeshia vuodesta 2013 riepotellut terrorismin aalto johtuu vain osittain globaalien terroristiverkostojen kuten al-Qaidan ja Isisin kasvavasta vaikutusvallasta.
Bangladeshin poliittinen tilanne ruokkii radikaalin islamin leviämistä sekä lisää terroristiryhmien vetovoimaa.
Maata johtaa tällä hetkellä maallisena puolueena tunnettu Awami League.
Se on syyttänyt oppositiota ja sen islamistikytköksiä turvallisuustilanteen huonontuneesta tilasta. Samalla puolue on kuitenkin itse kosiskellut radikaaleja islamistiryhmiä jo pitkään.
Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologialainsäädäntöä on kiristetty niin, että lakia ja järjestystä uhkaavista sekä uskontoryhmiä loukkaavista teksteistä voi saada korkeimmillaan 14 vuotta vankeutta.
Viimeisten neljän kuukauden aikana 21 toimittajaa on haastettu oikeuteen kyseisiä pykäliä käyttäen.
Tämän vuoden alussa hallitus poisti bengalinkielen koulukirjoista 17 runoa ja tarinaa, jotka samaisen islamistiryhmän mukaan olivat liian ateistisia.
Mukana menivät kansalliskirjalija Rabindranath Tagoren kirjoitukset.
– Hallitus pelkää, että maassa vahvistuvat islamistiryhmät äänestävät oppositiota. Siksi se tukee maan islamilaistumista vaikka monet edelleen pitävät sitä sekulaarisena puolueena, Ali Riaz sanoo.
Ruotsi aikoo palauttaa turvapaikkaa hakeneen bloggarin
Bangladeshilaisia vapaa-ajattelijoita uhkaavat siis niin terroristit kuin valtio, etenkin jos hallitusta sattuu arvostelemaan verkossa.
Kun Ruotsiin helmikuussa 2015 paennut bloggari Mishu Dhar sai helmikuussa kieltävän päätöksen turvapaikkahakemukseensa, hän menetti yöunensa.
– Kirjoitan usein vähemmistöjen oikeuksista ja väkivallasta heitä kohtaan. Yleensä hallitus on syypää lietsottuun väkivaltaan. Siksi arvostelin heitä, sanoo pieneen hindu-vähemmistöön kuuluva verkkoaktivisti.
Mishu pelkäsi joutuvansa valtion kanssa ongelmiin. Mishu kertoo, että kun islamistit hyökkäsivät hänen kimppuunsa vuonna 2014, hän ei uskaltanut ilmoittaa hyökkäyksestä poliisille sairaalasta päästyään.
Yleensä hallitus on syypää lietsottuun väkivaltaan. Siksi arvostelin heitä.
Bloggaaja Mishu Dhar
– Sananvapautta rajoittava lainsäädäntö antaa poliisille mahdollisuuden pidättää, vainota ja kiduttaa kirjoitusten takia. Näin olisi voinut käydä minullekin. Päätin vaieta ja pyrkiä ulos maasta, Mishu Dhar kirjoitti ruotsalaisessa Dagens Nyheter -lehdessä keväällä.
Ruotsi ei myöntänyt viisumia myöskään bloggari Ananta Bijoy Dasille, jonka PEN-järjestö oli kutsunut vuonna 2015 Ruotsiin vierailulle. Muutama viikko hylätyn päätöksen jälkeen islamistiterroristit tappoivat hänet.
Valtio valvoo sosiaalista mediaa
YK on kehottanut Bangladeshin hallitusta tarkistamaan sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöään.
Maaliskuussa julkaisemassaan raportissa se ilmaisi olevansa huolissaan lisääntyneistä laittomista tapoista, katoamisista ja ihmisoikeusaktivistien pidätyksistä.
Samaan aikaan yhteiskunnassa kasvanut pelko on edennyt jopa tuomioistuimiin, joissa bloggarimurhista syytetyille on haettu rangaistuksia.
Washiqur Rahmanin tapauksessa oikeuden käsittely ei ole edennyt, koska todistajat ja jopa syytteen nostanut sukulainen eivät uskaltaneet tulla paikalle.
Toistaiseksi vain ensimmäisessä bloggarimurhatapauksessa on langetettu tuomioita.
Monet ravintolaiskuun osallistuneista nuorukaisista olivat yliopisto-opiskelijoita keskiluokkaisista perheistä.
Valtio syynää jopa Facebook-päivityksiä.
Politiikan professori Ali Riazin mielestä poliittisesti ahdas yhteiskunta ruokkii väkivaltaistumista merkittävämmin kuin maassa räjähdysmäisesti kasvanut islamilaisten koulujen eli madrasoiden määrä.
Monet vuoden takaiseen ravintolaiskuun osallistuneista nuorukaisista olivat yliopisto-opiskelijoita keskiluokkaisista maltillisista perheistä.
– Ilman suvaitsevaa yhteiskuntaa ja ympäristöä, ilman osallistavaa poliittista järjestelmää tulee aina olemaan yksilöitä, jotka tuntevat ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa. Näin he hakeutuvat äärijärjestöihin, professori Ali Riaz toteaa.
Tukholmassa asuva Mishu Dhar valitti Ruotsin maahanmuuttoviraston päätöksestä ja odottaa nyt vastausta.
– Ehkä maahanmuuttovirasto ajattelee, että voin palata kotimaahani sen takia, ettei viimeisten 7–8 kuukauden aikana yhtään bloggaria ole murhattu, Mishu Dhar pohtii.
– Mutta Bangladeshissa ei ole enää bloggareita, kaikki ovat lähteneet maasta. Eli miten heitä edes voitaisiin enää tappaa?