VARSOVA Mielenosoittajat kerääntyvät pikku hiljaa sateisessa Varsovassa parlamentin edustalle ja valmistautuvat illan mielenosoitukseen.
Moni puolalainen ei tyydy katsomaan sivusta, kun Laki ja oikeus -puolue vetää maan oikeuslaitosta tiukemmin hallituksen kontrolliin. Mielenosoittajat ovat kyhäilleet erilaisia lakanoita ja kylttejä, joissa hallituksen lakiaikeet tyrmätään. ”Perustuslaki turvaa demokratian” – on keskeisin viesti.
Mielenosoittajat tahtovat hallituksen pysäyttävän lakihankkeet, joilla korkein oikeus, sen tuomarit – ja lopulta koko oikeuslaitos tulisi Laki ja oikeus -puolueen hallituksen vallan alle.
Jos lakiesitykset toteutuvat, voi oikeusministeri siis erottaa maan korkeimman oikeuden jokaisen jäsenen. Korkeimman oikeuden tehtäviin kuuluu muun muassa maan vaalituloksen vahvistaminen.
Piotr Kwaticowski ei usko hallituksen perääntyvän, mutta hän saapui mielenosoitukseen, sillä jotain on pakko tehdä.
– Olemme matkalla totalitarismiin. Samanlaiseen hallintoon, joka Puolassa oli ennen toista maailmansotaa.
Loppuvuodesta 2015 Puolaa johtanut Laki ja oikeus on muun muassa heikentänyt maan julkisen tv:n ja radion toimintaa sekä uudistanut voimakkaasti armeijan johtoa.
Mielenosoitukset ja suuri poliisioperaatio
Toistaiseksi mielenosoitukset ovat sujuneet rauhallisesti.
Perjantai-illasta odotetaan kiivasta. Kaupungissa on Depeche Moden konsertti ja siitä purkautuvien ihmisten odotetaan sekoittuvan mielenosoittajien joukkoon.
Varsovassa onkin meneillään suurin poliisioperaatio sitten vanhan vallan kaatumisen vuonna 1989. Parlamenttia suojaa yli 2 500 poliisia.
Senaatin varapuheenjohtaja, Solidaarisuus -liikkeen ikoni Bogdan Borusewicz uskoo hallituksen yllättyneen vastarinnan laajuudesta.
– Protestit ovat muuttuneet koko ajan rajummiksi. Vielä ne ovat hallinnassa. Kuinka kauan – saa nähdä, Borusewicz sanoo.
Arviot mielenosoittajien määristä vaihtelevat sen mukaan, kuka niistä kertoo.
Poliisin mukaan torstai-iltana Varsovan kaupungintalon edustalle oli kokoontunut 14 000 mielenosoittajan joukko. Muiden arvioiden mukaan paikalla olisi ollut jopa 50 000 ihmistä.
Parlamentti istui torstaina kirjaimellisesti koko illan. Mielenosoittajat sulkivat reitit ja kansanedustajat joutuivat olemaan parlamentissa puoli neljään asti aamuyöllä, kunnes pääsivät poliisisaattueissa ulos.
Lakiesityksen läpimenoa parlamentin alahuoneessa mielenosoittajat eivät onnistuneet estämään. Seuraavaksi asia siirtyy parlamentin ylähuoneen eli senaatin käsiin. Viimeiseksi sinetiksi lakiesitys tarvitsee presidentin allekirjoituksen.
Se tuskin on ongelma, sillä Puolan presidentti Andrzej Duda on valtaapitävän Laki ja oikeus -puolueen (PiS) läheinen liittolainen. Vaikka presidentti hieman yllättäen uhkasi vastustaa lakiesitystä, saa lakiesitys muutaman muutoksen jälkeen todennäköisesti myös presidentti Dudan hyväksynnän.
Oppositiopoliitikko Borusewiczin mukaan Laki ja oikeus yrittää lakikikkailulla vallankaappausta. Hän sanoo Laki ja oikeus -puolueen ottaneen oikeuden omiin käsiinsä.
– On muistettava, että korkeimman oikeuden vallan mukana Laki ja Oikeus saa haltuunsa elimen, joka päättää vaalituloksista ja esimerkiksi puoluetuista.
Borusewiczille Laki ja oikeus -puolueen seuraava tavoite on selvä:
– Hallituksen seuraava askel on, että se vie Puolan ulos EU:sta.
Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski puolestaan sanoo uudistusten olevan tarpeen oikeuskäsittelyiden nopeuttamiseksi ja kansan luottamuksen palauttamiseksi.
Mitä tekee EU?
Euroopan unionin ja Puolan viileitä välejä lakiesitys heikentää entisestään. Voisi sanoa, ettei jääkausi ole kaukana.
Euroopan komission puheenjohtaja, ja Puolan entinen pääministeri, Donald Tusk syyttää Puolan hallitusta maan kehityksen kääntämisestä ajassa taaksepäin.
Puolan demokratian tilasta huolestuneen Tuskin pyyntö pikaisesta tapaamisesta presidentti Dudan kanssa jäikin vain toiveeksi. Maan ulkoministerin Witold Waszczykowskin mukaan Tuskin tulisi keskittyä puolustamaan Puolan etua Brysselissä eikä sekaantua kotimaan politiikan käänteisiin.
Keskiviikkona Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans puolestaan sanoi komission harkitsevan hyvin vakavasti seitsemännen artiklan käyttöä. Vakavimmillaan tämä tarkoittaisi Puolan äänestysoikeuden jäädyttämistä, mikä tosin vaatii yksimielisen äänestystuloksen.
Seitsemännen artiklan tarkoituksena on varmistaa, että kaikki EU-maat kunnioittavat EU:n arvoja. Sen käyttö olisi historiallista, sillä EU ei ole vielä koskaan turvautunut siihen.
Timmermansin mukaan EU-komissio on varautunut aloittamaan tutkinnan siitä, onko Puola rikkonut EU-sopimuksia.
Sateisessa Varsovassa mieltään osoittaneelle Maja Wojdylolle on selvää, että parlamentti yrittää romuttaa Puolan laillista perustaa.
– Olemme siirtymässä diktatuuriin. Jos emme ole täällä, heräämme diktatuuriin. Siksi olemme täällä ja pysymme täällä.