Pohjois-Euroopan suurimpiin luonnontilaisiin lohijokiin kuuluva Teno virtaa uomassaan kohti Jäämerta, niin kuin se on aina tehnyt. Joen rannoilla asuvien ihmisten asema on kuitenkin muuttunut.
Suomi ja Norja hallitsevat rajajoki Tenoa, ja tänä kesänä voimaan ovat tulleet uudet valtioiden välillä neuvotellut kalastussäännökset.
Tutkijoiden mukaan lohikanta joella on heikentynyt, joten kalastusta tulee rajoittaa.
Uudella sopimuksella pyyntiä oli tavoitteena vähentää 30 prosenttia. Se tehtiin lyhentämällä kalastuskautta sekä rajoittamalla kalastuslupien myyntiä ja saamelaisten perinteisiä pyyntimenetelmiä Tenolla.
Tässä päästäänkin kiistan ytimeen.
Tenolla ei ole päästy sopuun siitä, kenen pyyntiin rajoitukset tulisi kaikista kovimmin kohdistaa.
Lähes kukaan ei ole tyytyväinen
Matkailukalastus on tärkeä tulonlähde monille paikallisille Utsjoella.
Matkailijoille myytäviä lupia rajoitettiin uudessa sopimuksessa niin, että ranta- ja venekalastuksen luvat jaettiin tasan Norjan ja Suomen välillä, molemmille yhteensä 11 000 kalastuslupavuorokauden kiintiö. Lupia on rajoitettu merkittävästi edelliseen sopimukseen nähden.
Matkailuyrittäjät ovat hätää kärsimässä, kun turistit ovat kaikonneet Tenolta.
Petteri Valle Lomakylä Vallesta vertasi kesäkuun lopulla tätä kalastuskautta viime vuoteen.
– Meillä oli ennen 15 venettä ja tähän aikaan ne olivat kaikki joella. Nyt joella on kolme venettä. Se kertoo ne prosentit, että kuinka suuri kato on käynyt, Valle sanoo.
– Eihän se mukavaa ole. Ei tämän näin pitänyt mennä. Silloin puhuivat, että kolmasosalla leikkaavat koko pyyntiä. Minä sanoin heti, että se on enemmän. Eivät uskoneet minua. Nyt se on 70–80 prosenttia, Valle jatkaa.
Perinteisen pyynnin rajoittaminen uhkaa kulttuuria
Saamelaiset ovat asuttaneet Tenojokilaaksoa jo tuhansia vuosia. Jokilaaksoon asettuminen on perustunut pitkälti joen suomiin mahdollisuuksiin ja loheen. Saamelaiset tuntevat, että heidän ikiaikaisia nautintaoikeuksiaan jokeen ei kunnioiteta. Samalla kalastukseen liittyy paljon kulttuurista ja kielellistä arvoa. Se on osa jokilaakson ihmisten identiteettiä.
Tenon uudessa sopimuksessa eniten rajoitetaan saamelaisten perinteisiä pyyntitapoja. Tämä ei ole saamelaisten mielestä oikeudenmukaista.
Maa- ja metsätalousministeriö taas näkee, että tutkimusten mukaan perinteiset pyyntimenetelmät ovat hyvin tehokkaita, joten niillä pyyntiä tulee rajoittaa.
– Tämä koskee etenkin perinnepyyntiä tehokkailla pato- ja verkkopyydyksillä, mihin liittyy kiinteästi myös saamelainen kulttuuri, ministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste kirjoitti Tenon sopimusta koskevaan taustamuistioon viime kesänä.
Maa- ja metsätalousministeriö itse kuvasi viime kesänä saavutettua neuvottelutulosta kompromissiksi, jossa sovitetaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien oikeudet.
Ellos Deatnu! Eläköön Teno!
Kesän aikana Tenolle on noussut kalastussopimuksen vastustajien kansanliike Ellos Deatnu! (suom. Eläköön Teno!). Liike vastustaa valtion oikeutta päättää lohenpyynnistä saamelaisten perinteisillä alueilla. Ryhmä katsoo uuden sopimuksen rikkovan heidän oikeuksiaan saamelaisina ja alueen alkuperäiskansana.
Liike kysyykin nyt, millä sopimuksella saamelaiset ovat joskus luopuneet oikeuksistaan omilla perinteisillä alueillaan.
Ellos Deatnu! lähetti perjantaina asiasta kirjeen Suomen pääministeri Juha Sipilälle, ulkoasiainministeri Timo Soinille, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, oikeusministeri Antti Häkkäselle ja sisäministeri Paula Risikolle.
– Valtioilla ei ole oikeudellista pohjaa hallintavallalle Tenon vesistössä eikä sopimusta voida pitää lainmukaisena. Valtioiden on toimitettava selvitys siitä, millainen juridinen pohja heidän hallintavallallaan on Tenon vesistössä. Ellei selvitystä voida toimittaa, katsomme Tenon vesistön kuuluvan paikallisille, liike toteaa kirjelmässään.
Liike on julistanut uuden kalastussopimuksen täytäntöönpanon pysäyttävän moratorion Tenon Tiirasaareen Utsjoelle. Saaren lähettyvillä on ryhmän mukaan voimassa vanha saamelaisten tapaoikeus, jossa lupa kalastukseen tulee kysyä aluetta perinteisesti asuttaneelta suvulta. Sittemmin myös Dalvadaksen Korkeasaareen julistettiin moratorio.
Ellos Deatnu! ei sano vastustavansa kalastuksen rajoittamista, vaan vaativansa päätösvaltaa lähemmäs paikallisia. Ryhmä aikoo jatkaa moratorioitaan Tenolla, kunnes uusi ratkaisu kalastuksen sääntelyyn on löydetty.
– Ensimmäiset askeleet paikallisen hallinnon vahvistamiseen olisi vahvistaa kalastuskuntien ja Norjan puolella Tenon vesistön kalastushallinnon määräysvaltaa, Ellos Deatnu! -ryhmän jäsen, utsjokelainen Áslat Holmberg kertoo.
Yläjuoksulla osa kalastajista tyytyväisiä
Aivan jokainen Tenojokilaakson asukas ei kuitenkaan pane pahakseen uutta sopimusta. Karigasniemeläinen Osmo Niittyvuopio ei koe sopimuksen heikentävän hänen asemaansa, päinvastoin.
– Tuntuu siltä, että pitkästä aikaa on tullut sellainen sopimus, että mekin pääsemme syömään lohta, Niittyvuopio selittää tuntojaan Ylä-Tenon asukkaana.
Hänen mukaansa kaikki saamelaiset eivät vastusta Tenon sopimusta, eikä niin pitäisi missään väittääkään.
– Saamelaispoliitikot puhuvat koko ajan siitä, että kaikki saamelaiset vastustavat tätä sopimusta. Ei alkuunkaan, emme me täällä Ylä-Tenolla, Osmo Niittyvuopio jatkaa.
Joen yläjuoksulla asiasta onkin virinnyt paljon keskustelua, eivätkä kaikki ole heti innostuneet Ellos Deatnu! -ryhmän aatteista.
Ryhmä kuitenkin pyytää katsomaan asian suurempana kokonaisuutena. Liikkeeseen kuuluvien saamelaisten ja muiden paikallisten mielestä kyse ei ole vain yhdestä kesästä tai yhden pyytäjän kalasaaliista, vaan saamelaisten kollektiivisten oikeuksien siirtymisestä valtiolle.
Áslat Holmberg Ellos Deatnu! -liikkeestä selittää ryhmän tavoitteita.
– Lähtökohtana on se, että lohikannan tulee olla vahva, jotta meillä on sitä tulevillekin polville, ja jotta pääsemme pyytämään lohta tästä eteenpäinkin. Sehän on ensimmäinen asia.
Holmberg ei usko, että voimassa olevalla sopimuksella suojellaan lohta.
– Tämä sopimus vain tietyllä tavalla siirtää lohisaaliista suurimman osan ulkopaikkakuntalaisille ja vähentää paikallisten saaliista sen lohimäärän, jota me tarvitsemme, jotta voimme täällä elää talven yli. Se on monille tärkeä osa sekä omaa taloutta että myös ruokana, Holmberg kertoo.
Sopimuksen valmistelua kritisoitu
Joka tapauksessa sekä paikalliset matkailuyrittäjät että kalastajat kokevat, että paikallisia kuultiin liian vähän ja liian myöhään Norjan ja Suomen välisissä sopimusneuvotteluissa.
Myös apulaisoikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta olivat keväällä sitä mieltä, ettei saamelaisia kuultu tarpeeksi ajoissa.
Saamelaiskäräjät kanteli viime marraskuussa oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön menettelystä Tenojoen kalastussopimusta koskevien neuvottelujen ja sopimuksen voimaansaattamislain valmistelun yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri moitti sopimusmenettelyjä maaliskuussa.
Myös perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan huolissaan saamelaisten kuulemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.
Sen mukaan kalastusta koskeva rajaus estää muualla kuin Tenojokilaaksossa asuvia saamelaisia harjoittamasta kulttuuriaan Tenojoella kuitenkin tavalla, jota ei voida pitää ongelmattomana. Valiokunnan mielestä oikeus kalastaa Tenojoella olisi pitänyt turvata ehdotettua laajemmin saamelaisille asuinpaikasta riippumatta. Valiokunta huomautti myös, ettei saamelaisten kanssa neuvoteltu tarpeeksi sopimuksesta.
Perustuslakivaliokunta kehotti kuitenkin hyväksymään sopimusehdotuksen.
Konsertti tiistaina sopimusta vastaan
Utsjoella järjestetään tänään tiistaina konsertti Ellos Deatnu! -ryhmän tukemiseksi. Samalla liike toivoo lisäävänsä ihmisten tietoutta toiminnastaan. Konsertin tulot käytetään esimerkiksi polttopuihin ja ruokaan, mitä leiriläiset Tiirasaaressa ja muilla moratorioalueilla tarvitsevat.
Konserttiin osallistuu muun muassa suomalaisräppäri Paleface. Hän on seurannut saamelaisten oikeusaseman kehitystä viime vuosina, eikä ole tyytyväinen näkemäänsä. Paleface näkee Tenon sopimuksen osana pitempää jatkumoa.
– Mun mielestä se on ehkä osa tämmöstä johdonmukaisempaa linjaa, jossa saamelaisten asema heikkenee edelleen. Metsähallituslaki oli yksi esimerkki siitä, missä saamelaisten asioita ei kuultu. Sen takia tuntuukin kurjalta, että kun muu Suomi juhlii satavuotisjuhlaa, niin saamelaisilla ei ole niin paljon juhlimista, Paleface sanoo Yle Sápmin haastattelussa.
Utsjoen Onnelantörmällä lavalle nousee Palefacen lisäksi Saamenmaan eturivin artisteja. Yksittäisten ihmisten reilu kuukausi sitten perustama liike on kasvanut kasvamistaan ja onnistunut houkuttelemaan nimekkäitä artisteja aatteensa taakse.
Wimme, Niko Valkeapää, Ailu Valle, Amoc, Niillas Holmberg ynnä muut saamelaismusiikin tähdet haluavat osoittaa tukevansa saamelaisten oikeuksia Tenolla.
– Päätarkoituksena on koota ihmiset yhteen pitkin Tenon vesistöä ja tietysti muualtakin. Ellos Deatnu on vain yksi ryhmä. Me haluamme kannustaa kaikkia toimimaan saamelaisten ja luonnon oikeuksien puolesta. Juuri nyt tarvitaan kaikkien apua, sanoo paikallinen saamelainen Beaska Niillas Ellos Deatnu! -ryhmästä.
