Tutkija Mika Flöjtin mukaan valtio on ottanut laittomasti haltuunsa maa- ja vesialueet Kitkalta Ylä-Lappiin ulottuvalla alueella. Flöjtin mukaan saamelaisilla on perintöluonteisia maa- ja vesioikeuksia sekä kalatushallintaoikeuksia. Hän on tutkinut oikeustapauksia Kuusamon seudulla. Kuusamo kuului vanhaan saamelaisalueeseen.
– Kuusamosta löytyy, ehkä yllättäinkin monien mielestä, yhdet keskeisimmät oikeustapaukset, jotka todistavat saamelaisten nautinta- sekä maa- ja vesioikeuksista. Kitkajärven Iin kesäkäräjillä 1682 päätettiin, että Kitkajärven kalastusta hallinnoi ja siitä päättää Kitkajärven saamelaiset. Sitten 1742 Kuusamojärven Haukiniemen oikeustapaus osoittaa saamelaisten maa- ja vesioikeudet sekä niiden perintöluonteisuuden. Kuusamosta Ylä-Lapiin, Tenolle saakka missä tämä keskustelu on nyt päällänsä, löytyy todisteiita siitä, että saamelaisilla on päätäntävaltaa vesioikeuksiin, sanoo Flöjt.
Ruotsin kuningas on aikoinaan vienyt julistuksella päätäntävallan saamelaisilta. Julistus ei ole laki, muistuttaa myöskin vihreänä poliitikkona tunnettu Flöjt.
Teno malliesimerkki
– Teno on malliesimerkki miten paikallisia yhteisöjä ei kuunnella resurssihankkeissa. Myös Itä-Lapin suuret avohakkuut, kaivoshankkeet, vesivoiman rakentaminen Sierilään, Vuotos ja nyt tämä Tenon sopimus on malliesiemerkki siitä miten valtio pyrkii nujertamaan paikallisten ihmisten päätäntävaltaa, sanoo Flöjt.
Paikallisilla ihmisillä koko Lapissa tulisi Flöjtin mukaan olla suurempi päätäntävalta. Esimerkiksi Metsähallituksella tulee hänen mukaansa olla paljon vähemmän päätäntävaltaa.
Flöjt aikoo matkustaa paikan päälle Utsojoelle osoittamaan tukeaan aktivisteille, jotka vastustavat Tenon kalastussopimusta.
Jutusta on poistettu 26.7.2017 kello 11:23 kartta, johon ei ollut julkaisuoikeutta.